Siikaverkon kokeminen ja takaisin pyyntiin laskeminen vie ammattikalastaja Yrjö Lokalta puolisen tuntia. Kuva: Kari Lindholm
Lokka on kalastajien eldorado – puolen tunnin pilkkisaalis voi olla kymmenen kiloa
Harvassa ovat järvet, joissa kalastaja voi pilkkiä 40 kiloa ahventa päivässä. Tunturien kainalossa sijaitsevalla Lokan tekojärvellä tämäkin onnistuu.TilaajalleSodankylä
”Ahvenen syönti paranee kevättä kohti. Parhaalla syönnillä ahven ottaa välittömästi, kun pilkki pudotetaan kairan reiästä”, Risto Pyhäjärvi näyttää. Kuva: Kari LindholmSodankylän pohjoislaidalla lainehtiva Lokan tekojärvi on piirtynyt ikiajoiksi kansakunnan muistiin paitsi Pietarin kalansaaliistaan, myös veden alla seisovasta koivikosta, joka kurottelee syvyyksistä kohti ammattikalastajien verkkoja.
Järven pohjassa olevat koivumetsät jätettiin niille sijoilleen, kun tekoallasta perustettiin Suomen suurimman aapasuon, Posoaavan päälle 1960-luvulla.
Siinä sivussa hukkui muutama kyläkin, ja altaaseen upposi myös lossi, jonka kannelta koivikkoa yritettiin kuohita lyhemmäksi 1970-luvulla.
”Satelliittikuvat, pohjakartat ja kaikuluotaimet ovat tulleet kalastajien avuksi viime vuosina. Niistä pystyy päättelemään parhaat apajat ja välttämään puunlatvat”, kertoo jään alla pyynnissä olevia siikaverkkoja kokeva sodankyläläinen ammattikalastaja Yrjö Lokka.
Maaliskuinen pohjoisviima järven jäällä pureskelee poskia ankarasti. Yöllä pakkanen painui 30 asteeseen, mutta aurinko armahtaa kovien kelien karaisemia kalastajia keskipäivällä.
Verkosta nousee tällä kertaa kymmenisen kiloa peled- ja vaellussiikaa sekä jokunen hauki ja muutama särki, joista Lokka aikoo tehdä särkisäilykettä.
Verkkoihin kuolleet kalat jätetään jäälle Lokassa asustavien merikotkien evääksi. Talvella verkot koetaan kahdesti viikossa.
Lokan siika on kalastajille erittäin tärkeä saalis. Kuvassa peled- ja vaellussiika. Kuva: Kari Lindholm”Saaliskalat verestetään ja sen jälkeen ne laitetaan välittömästi jäiseen veteen, jotta kylmäketju ei katkea. Jatkokäsittely tapahtuu kalasataman tiloissa, joita laajennetaan piakkoin”, Yrjö Lokka selvittää.
Lokan tekojärven kovan kalamaineen takana ovat parikiloiset ahvenkörmyt ja sankat madeparvet, jotka jysähtelivät pilkkeihin tekoaltaan alkutaipaleella 1970–1980-luvuilla niin ahkerasti, että paikalle liideltiin jopa lentokoneilla.
Pahimmat kalahullut päristelivät kalajahtiin mopedeilla Sodankylän kirkolta, josta matkaa kertyy 85 kilometriä, eikä edes keskitalven paukkupakkanen heitä haitannut.
Kalaa riittää tekojärvessä yltäkylläisesti vieläkin. Siitä on osoituksena Lokan ammattikalastajien keski-iän nuortuminen 46 vuoteen, joka on erikoista, sillä muualla Suomessa kalastajakunta ukkoutuu.
Kalastajien nuorentumisen takana on vuosia jatkunut rekrytointi, joka on tuonut uusia kalastajia Lokkaan ainakin sesongiksi.
Lokan ammattikalastajia edustaa Lokan Luonnonvara-osuukunta, joka ostaa kalat, markkinoi ne maailmalle Lokan Jaloste -tuotemerkillä ja maksaa kalastajille palkan.
Saaliiksi saadaan ahventa, haukea, siikaa, madetta ja toisinaan myös järvitaimenta, jotka napataan rysillä ja verkoilla.
”Lokan ammattikalastajat pysyvät saaliissa jopa pilkkimällä, sillä kalaa on paljon”, sanoo puolen tunnin pilkinnän ahvensaalistaan esittelevä Risto Pyhäjärvi. Kuva: Kari Lindholm”Saa täältä ahvenia keväällä pilkkimälläkin, jos ei jaksa verkkoja viritellä”, osuuskunnan työjuhta, ammattikalastaja Risto Pyhäjärvi näyttää.
Pyhäjärven puolen tunnin pilkkisaalis on 10 kiloa. Määrä tuntuu suurelta, mutta selittyy sillä, että ahven nappaa hyvällä syönnillä aina, kun pilkki sukeltaa avantoon. Jos puoleen minuuttiin ei tule nykäystäkään, silloin kannattaa vaihtaa avantoa.
”Kun reiästä on nostettu 40 kiloa ahventa, pilkkiminen rupeaa käymään kunnon päälle.”
Risto Pyhäjärvi
”Kun reiästä on nostettu 40 kiloa ahventa, pilkkiminen rupeaa käymään kunnon päälle. Syönti paranee, mitä pitemmälle kevät ehtii.”
Pyhäjärvi korostaa sisävesikalastuksen merkitystä valtakunnan huoltovarmuuden takaajana. Järvistä pystytään nostamaan kalaa moninkertainen määrä tämänhetkiseen verrattuna.
”Yhteiskunnalla tulisi olla selvät suunnitelmat siihen, kuinka kalastajien ammattitaito säilytetään ja siirretään nuoremmille sukupolville.”
Muutamat uusista kalastajista ovat jääneet Lokkaan ja he kalastavat ympäri vuoden. Elinkautiseksi jäämisen ja perheen perustamisen jarruna on Lokan kyläkaupan ja kyläkoulun loppuminen sekä Lokan kylän ankara asuntopula.
”Kyllä täällä pärjää, jos pystyy pyydystämään vuoden aikana 10 000 kiloa kalaa sekä jalostamaan ne fileiksi. Vuotuisesta saalismäärästä saadaan jään alta noin 30 prosenttia, avovesikauden saaliin osuus on 70 prosenttia.”
Risto Pyhäjärvi laskee, että alle 30-vuotiaita kalastajia toimii Lokalla puolikymmentä ammattikalastajien kokonaismäärän ollessa reilu parikymmentä.
Lokan tekojärven rannalla seisova kalasatama tarjoaa kalastajille asianmukaiset tilat kalasaaliin käsittelyyn ja pakastamiseen. Kuva: Kari Lindholm”Sitten ovat vielä sesonkikalastajat, jotka saapuvat, kun kalaa tulee eniten. Meillä on myös poromies–kalastajia, jotka työllistyvät näissä ammateissa läpi vuoden.”
Luonnonvara-osuuskunta on tuonut jäsenilleen valtavasti hyötyä, sillä sen ansioista yksittäisten kalastajien ei tarvitse kaupata omaa saalistaan.
Se olisi hankalaa, koska ostajat hankkivat mieluiten suuria kalaeriä, ja matka suurempiin maalikyliin on pitkä.
”Kalastajien ei tarvitse myöskään kuljettaa saalistaan, sillä osuuskunta hoitaa kylmäkuljetukset, mikä ei ole aivan halpaa hommaa. Kun kalakuorma lähtee Lokasta tänään, se on Helsingin kalatiskeissä jo huomenna”, Pyhäjärvi kertoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
