Kiista luonnonmetsän määritelmästä jumitti ennallistamisen kansallisen suunnitelman, arvioi MTK:n Tiirola
Ennallistamisasetuksen kansallisen suunnitelman julkaiseminen jumittaa.Tilaajalle
Boreaalisen luonnonmetsän määritelmä on tällä hetkellä väljä. Kuva: Marjo KuismaEnnallistamisasetuksen kansallisen suunnitelman piti tulla julki toukokuussa, mutta suunnitelmaa ei ole kuulunut lausunnolle.
”Politiikkapäässä ei varmaan ole vielä löydetty yhteistä näkemystä”, arvioi MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Esimerkiksi boreaalisten luonnonmetsien määrittelyyn liittyy kiistaa. Boreaalisten luonnonmetsien määritelmä on väljä: metsille ei ole määritelty ikärajoja tai lahopuun määriä. Määritelmä ei myöskään ohjeista, miten pitkä aika ihmisen toiminnasta, kuten hakkuista, on oltava, jotta metsä voidaan luokitella boreaaliseksi luonnonmetsäksi.
Tiirolan mukaan ympäristöministeriö ajaa vuonna Natura-alueille vuonna 2000 tehtyä EU:n luontodirektiivin määritelmää myös ennallistamisasetukseen.
”Yksittäisen metsänomistajan näkökulmasta suurin riski on, että jos on tällaiset epämääräiset määritelmät, metsätalouskäytössä olevia alueita voidaan luokitella boreaaliseksi luonnonmetsäksi, joista metsäteollisuus ei uskalla tai kykene ostamaan puuta”, Tiirola sanoo.
”Kuka metsänomistaja uskaltaa sitten tehdä hyvin käynnistynyttä lahopuun lisäystä, jos on epämääräiset kriteerit ja pelko siitä, että runsaan lahopuun takia metsä tulkitaan boreaaliseksi luonnonmetsäksi, josta kukaan ei osta puuta? Löysät kriteerithän toimisivat käytännössä laajoilla talousmetsäalueilla ennallistamisasetuksen tavoitteita vastaan.”
”Tässä on kyse valtavan suuresta asiasta.”
Ennallistamisasetus koskee kaikkea luontoa riippumatta siitä, kenen mailla se on, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Mikko Kuusinen kertoi MT:lle maaliskuussa.
”Tässä on kyse valtavan suuresta asiasta, vaikka hallitus on poliittisesti linjannut, että yksityisten maanomistajien osalta asetuksen täytyisi olla ensisijaisesti vapaaehtoista”, Tiirola sanoo.
Maanomistajat voisivat hyödyntää ennallistamiseen Metso- ja Helmi-ohjelmia, mutta vapaaehtoisiin ennallistamistoimiin käytettävä budjetti on rajallinen. Suomi vastusti asetusta jo alusta lähtien, sillä siitä koituu suuret kustannukset.
”Meille olisi tärkeää, että hallitus tekisi selkeän linjauksen, että harjumetsien, boreaalisten luonnonmetsien, suometsien ja turvepeltojen määritelmät tehtäisiin taloudellisesti kestäviksi, maanomistajan oikeusturvaa ymmärtäviksi ja huolehdittaisiin, että ennallistamiseen löytyy rahoitus”, Tiirola kiteyttää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
