Lukijalta: Hallitus määrittää ennallistamisen hintalapun ja vaikutukset omaisuudensuojaan

Suomen Greenpeacen maajohtaja kutsui boreaalisten luonnonmetsien määrittelymuutosta historian suurimmaksi luonnonsuojelun vedätykseksi (Yle 21.5). Ulostulo liittyy EU:n ennallistamisasetuksen kansalliseen toimeenpanoon, jota on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriön johdolla kohta kaksi vuotta.

Valmistelu on saanut Luonnonvarakeskukselta ja lainsäädännön arviointineuvostolta kritiikkiä talousvaikutusten arvioinnin laiminlyönnistä. Tiukimmillaan soveltaminen voisi Luken mukaan maksaa Suomelle lähes miljardin vuodessa, leikata 20 000 työpaikkaa ja viedä kolme miljardia euroa kansantalouden metsäisestä arvonlisästä.

Greenpeacen vaatimus on ajoitettu hetkeen, jossa hallitus päättää ennallistamisasetuksen kansallisella toimeenpano-ohjelmalla, miten luonnon tilaa parannetaan erityisesti EU:n luontodirektiivin mukaisilla luontotyypeillä. Metsätalouden osalta keskeisimpiä ovat boreaalisten luonnonmetsien, puustoisten suometsien, harjumetsien ja lehtojen, maatalouden osalta turvepeltojen määrittäminen.

Greenpeace on oikeassa siinä, että ennallistamisasetuksen toimeenpano tulee olemaan Natura-rajausten jälkeen merkittävin suomalaiseen maankäyttöön vaikuttava kokonaisuus, mutta väärässä siinä, että olisi kyseessä vedätys.

Kyse on siitä, haluaako Orpon hallitus toteuttaa ennallistamisasetusta kansallista etua ja omaisuuden suojaa kunnioittaen vai pitäytyykö se perinteisessä tyylissä, jossa Suomi lyö omat ympäristöhallinnon henkselit EU-vyön päälle kansantalousvaikutuksista piittaamatta.

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä – ei pelkästään suojelualueilla vaan talouskäytön piirissä ja kaupungeissa. Vaatimus laajimmista mahdollisista suojelupinta-aloista ja epämääräisistä boreaalisten luonnonmetsien kriteereistä kääntyisi luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja kansantalouden kestävyyttä vastaan. Se loisi metsänomistajille pelkoa siitä, että vapaaehtoiset luontoteot johtaisivat alueen muuttumiseen puukaupan "no-go"-alueeksi.

Jos omistajat pelon vuoksi jättävät luontoteot tekemättä, monimuotoisuuden positiivinen kehitys pysähtyisi. Näin kävisi, jos hallitus valitsisi ympäristöministeriön virkakunnan ja Greenpeacen vaatiman lavean linjan.

Orpon hallitukselta tarvitaan päättäväistä poliittista ohjausta, jotta toimeenpanosuunnitelman valinnoilla ja komission sallimilla joustoilla toimeenpanon kustannukset minimoidaan. Ennallistamissuunnitelmasta on tehtävä selkeä ja tiukkarajainen, jotta aito vapaaehtoisuus ja omaisuudensuoja toteutuvat.

Mikko Tiirola

metsävaltuuskunnan puheenjohtaja

MTK r.y.