Petolintujen pesintä onnistui tänä vuonna pääasiassa hyvin tai keskinkertaisesti

Petolintujen pesintä onnistui tänä vuonna pääasiassa keskinkertaisesti tai hyvin, selviää Metsähallituksen Luontopalveluiden julkaisemasta raportista. Metsähallitus seuraa maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan ja poronhoitoalueella myös merikotkan pesintöjä.

Maakotkan pesintä on vakiintunut 100–200 onnistuneeseen pesintään vuodessa. Pesivän maakotkakannan koko on 362–496 paria. Tänä vuonna pesintä onnistui keskinkertaisesti.

“Pesintöjen onnistumisessa alueellista vaihtelua oli jonkin verran. Pesintämenestys oli hyvä Pohjois-Lapissa ja Suomenselällä, mutta heikompaa Etelä-Lapissa, Kainuussa ja osissa Itä-Lappia”, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Merikotkan pesintä onnistui hyvin Keski-Lapissa ja Koillismaalla sekä keskinkertaisesti muualla poronhoitoalueella. Kannan koko oli tänä vuonna 129–146 paria.

Riekkojen määrä vaikuttaa tunturihaukan määrään. Kuvassa riekkoja talvipuvussaan. Kuva: Markku Vuorikari

Tunturihaukan pesintä onnistui toista vuotta peräjälkeen hyvin. Se ei kuitenkaan vielä ole merkki siitä, että kanta olisi lisääntymässä. Laji ei ole koskaan ollut Suomessa yleinen. Pesivän kannan koko Suomessa on 18–22 paria.

Riekkojen määrä vaikuttaa tunturihaukan määrään.

”Noin 90 prosenttia lajin ravinnosta koostuu riekoista ja kiirunoista. Riekkokannat vaihtelevat luontaisesti ja muun muassa ilmastonmuutos vaikuttaa riekkoon ja myös sitä kautta tunturihaukkaankin”, Sundvall sanoo.

Muuttohaukan pesintä oli toiseksi heikoin koko 2000-luvulla. Laji elää pääasiassa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pesivän kannan koko oli tänä vuonna 236–293 paria.

”Muuttohaukka pesii pääosin suolla ja vaihtaa pesäpaikkaa helpommin kuin risupesiin pesivät lajit. Siksi pesinnän seurantakin on haastavampaa”, Sudvall sanoo.