Tämän linnun voi bongata niin Suomesta kuin Australiasta – petolintua voi kaukaa katsottuna luulla lokiksi

Muistikuva lapsuuteni veneretkeltä Saimaalla: Soudamme matalaan lahteen onget ja katiska valmiina, kun näemme ison, pitkäsiipisinen linnun lentävän horisontissa meitä kohti.

Isäni kertoo minulle, että lintu on mitä todennäköisimmin kalasääski. Se kuulostaa pikkupojasta jännittävältä – miten sellainen lintu voi olla edes olemassa?

Hetken päästä havaintomme varmistuu, kun lintu pudottautuu lennosta veteen ja nousee sieltä hetken päästä iso lahna kynsissään.

Toinen muistikuva on nuorelta aikuisiältäni, kun olen yliopistovaihdossa Australiassa. Vilkkaalla Gold Coastin rannalla näen, kuinka vaalea petolintu laskeutuu merimerkin päälle risupesälleen.

Lähes kaikki muut linnut Australiassa ovat aivan eri lajia kuin koti-Suomessa, mutta sääksi on sama ja tuttu, vaikka ollaan maapallon toisella puolella. Sääksi on heimonsa ainoa edustaja – muita päiväaktiivisia pelkästään kalaa syöviä petolintuja ei juuri ole.

Suomessa pesivät sääkset ovat tunnettuja pitkistä muuttomatkoistaan Länsi-Afrikkaan.

Kalasääski voi napata satojen grammojen painoisia kaloja. Joskus saattaa näyttää siltä, että saalis on vajaan parin kilon linnulle liian suuri. Kuva: Juho Rahkonen

Sääkseä voi kaukaa katsottuna luulla isoksi lokiksi, sillä se on alapuoleltaan vaalea ja sen pitkissä siivissä näkyy kulma. Lokeista poiketen sääksen siiveniskut ovat syviä, ja lintu pysähtyy lekuttelemaan paikalleen ilmaan kalaa tähystäessään.

Sääksen nimi on hyvin vanha, ja se periytyy suomalais-ugrilaisesta kantakielestä. Viroksi linnun nimi on sangen toteavasti kalakotkas.

Ihminen on auttanut sääksiä perustamalla niille paitsi tekopesiä, myös ruokintapaikkoja. Esimerkiksi Kangasalla voi vuokrata piilokojua, josta pääsee lähietäisyydeltä seuraamaan sääksen kalastusta tekoaltaassa.

Sääkseä on myös tutkittu esimerkiksi rengastuksen ja satelliittipaikannuksen avulla kenties enemmän kuin mitään muita lintuja.

Sääksen kärkiväli on puolitoista metriä. Kuva: Juho Rahkonen

Sääksen pesä on usein järven saaressa, mutta niitä löytyy myös soiden keskeltä. Lintu on varsinainen ammattikalastaja, sillä se ruokkii poikasiaan jopa kolme kuukautta ja kala-apajat sijaitsevat usein kymmenien kilometrien päässä pesältä.

Sääksen oma paino on vajaat pari kiloa, ja sen saaliskalat painavat useita satoja grammoja. Joskus sääksi näyttää olevan vaikeuksissa, kun se näyttää iskeneen liian ison vonkaleen kimppuun.

Sääksi ruokkii poikasiaan jopa kolme kuukautta. Kuva: Juho Rahkonen

Mutta sieltä se muutaman sekunnin pärskähtelyn jälkeen nousee siivilleen, joilla on kärkiväliä puolitoista metriä, ja lähtee kalan tai joskus kahdenkin kanssa kohti pesäänsä, saaliin pää käännettynä ylväästi menosuuntaan.

Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu. Niitä pesii Suomessa noin 1300 paria.