Italia ja Espanja viriävät – onko se merkki vanerimarkkinan käänteestä?

Markkinakäänteen ennustaminen on vaikeaa.

Puunjalostusyhtiö Koskisen toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoo, että vanerimarkkinoilla yleinen tunnelma on normaalia tasoa vaisumpi, mutta toisaalta myös odottava.

”Josko se nyt alkaisi elpyä, kun Euroopasta alkaa kuulua pieniä myönteisiä signaaleja. Espanjassa ja Italiassa rakentaminen vetää jo vähän paremmin”, Pahta sanoo.

Kun Pahta puhuu markkinoista, hän keskittyy logistiikkaan, rakentamiseen ja remontoimiseen eli käyttökohteisiin, joihin Koskisen toimittaa vanereita.

Talouden epävarmuus on johtanut siihen, että kuljetusvälineiden kysyntä on vähentynyt ja rakentaminen on ollut alamaissa jo useita vuosia.

”Tuotantomäärämme ovat kuitenkin sen verran pieniä, että aktiivisella myynnillä pystymme löytämään kauppaa tuotteillemme, mutta markkinaimu ei ole vahva.”

Koskisen tekee koivuvaneria Järvelän tehtaalla noin 65 000 kuutiota vuodessa ja ohutvaneria Hirvensalmella noin 1 200 kuutiota.

Pahta uskoo koivuvaneriin myös pidemmällä sihdillä. Yhtiö investoi parhaillaan vanerituotantoonsa. Tänä vuonna alkanut investointivaihe kestää vuoteen 2027 ja tavoitteena on nostaa tuotantomäärä 85 000 kuutioon.

”Koivuvanerilla on varmasti kysyntää jatkossakin. Se on laadukas ja teknisesti monimuotoinen tuote, jota voidaan käyttää monessa eri kohteessa.”

Lisäksi raaka-ainetta näyttäisi riittävän metsätalouden muutosten takia.

”Koivun määrä lisääntyy. Koivua on tulossa niin, että kotimaassa määrän kasvu on suurempi kuin mitä mahdolliset kapasiteetin nostot.”

Kiinnostaisiko havuvaneri?

”Hyvä kysymys. Se on meille tuntematon tuote, mutta on osa rakentamisen arvoketjua. Sanotaan näin, etten lähtisi siihen uutta kapasiteettia investoimaan.”

UPM:n toimitusjohtaja Massimo Reynaudo äityi kehumaan yhtiönsä vaneriliiketoimintaa esitellessään UPM:n kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsausta lokakuussa.

”Vaneri on erittäin hyvää liiketoimintaa. Sillä on vahva markkina-asema keski- ja huippuluokan vanereissa Euroopassa samoin kuin LNG-vanereissa. Liiketoiminnalla on vahva asiakaspohja ja tuotemerkki. Se on tehnyt hyvää tulosta ja kassavirtaa talouden eri suhdanteissa”, Reynaudo hehkutti.

Kehuista huolimatta UPM mitä todennäköisemmin luopuu vanerin valmistuksesta. Käynnissä on niin sanottu strateginen arviointi, jonka lopputulemana voi olla vaneriliiketoiminnan myynti, osittaisjakautuminen tai listaus pörssiin. Päätöksiä on luvassa ensi vuonna.

Reynaudon kehut ymmärtää, sillä kuka moittisi mahdollisesti myyntiin tulevaa liiketoimintaa.

UPM:n vaneriliiketoiminta on runsaan 400 miljoonan euron liikevaihdolla suomalaisen pk-yrityksen kokoluokkaa, mutta UPM:n sisällä se on pienin liiketoimintakokonaisuus.

”Se taistelee huomiosta ja resursseista paljon suurempien liiketoimintojen kanssa. Haluamme arvioida, voisiko se itsenäisenä tai toisen kokonaisuuden osana saavuttaa vieläkin parempia tuloksia”, Reynaudo sanoi.

UPM:lla on neljä havuvaneri- ja kolme koivuvaneritehdasta. Niiden kapasiteetti on runsaat 800 000 kuutiota vuodessa.

Metsä Groupin tytäryhtiö Metsä Wood ajaa vaiheittain alas Suolahden vaneritehdastaan. Koivuvanerin tuotanto Suolahdessa loppui jo tämän vuoden maaliskuussa, ja havuvanerin valmistus loppuu ensi vuonna. Sen jälkeen Metsä Wood ei valmista enää lainkaan havuvaneria.

”Ratkaisuihimme vaikuttaa tuotevalikoimaamme kuuluva kertopuuliiketoiminta. Kertopuutuotteiden kysyntä jatkuu vakaana. Investointimme Äänekoskelle etenee aikataulussa niin, että uusi kertopuutehdas aloittaa ensi vuonna”, sanoo Metsä Woodin myynti- ja markkinointijohtaja Henrik Söderström.

Rakentamisen alakulo on leikannut erityisesti havuvanerin kysyntää Euroopassa. Koivuvanerin kysynnän Metsä Wood odottaa jatkuvan vakaana. Ajoneuvoteollisuus ja valumuottien teko pitävät koivuvanerin kysyntää yllä.

”Valumuottiteollisuus saa hieman tukea Euroopassa virinneestä infrarakentamisesta. Ajoneuvopuolella kalustoa pitää uusia aika ajoin, vaikka suhdanne olisi heikompikin.”

Söderström ei tekisi sellaista johtopäätöstä, että havuvanerin tuotanto kalliimman kustannustason maissa olisi laajemminkin vähenemässä.

”Jokainen yhtiö tekee päätökset omista lähtökohdistaan. Näemme enemmän mahdollisuuksia rakenteellisissa tuotteissa, kuten LVL:ssä. Rakenteellisilla tuotteilla on kysyntää tulevaisuudessa ja ne ovat korkeamman lisäarvon tuotteita”.

LVL tulee sanoista laminated veneer lumber. Se on suomeksi viilupuuta ja on valmistettu liimaamalla sorvattuja puuviiluja yhteen.

”Koivuvaneri on hyvin tekninen tuote. Koivuvanerin tuotantokapasiteetti on rajallinen raaka-ainevarojen takia ja sen perusteella uskomme, että siinä on mahdollisuuksia varsinkin teknisissä kohteissa.”