

Joutoalueen metsitys ei ole ihan helppoa hommaa, eikä halpaakaan. Hiilensidontatavoitteiden saavuttamista vauhdittamaan luotu metsitystuki on kuitenkin parantanut sen kannattavuutta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan erityisesti kivennäismaalla metsitystuki nostaa paljaan maan arvoa.
”Turvemailla päästään metsitystuen kanssa nippa nappa plussan puolelle, kun lasketaan kolmen prosentin korkokannalla”, Luken tutkija Lasse Aro toteaa.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona kuusentaimilla metsitettyjä peltoja, joiden puuston kehitystä simuloitiin Motti-simulaattorilla.

Vaikka metsitys on työlästä, hiilensidonnan näkökulmasta sillä on kuitenkin merkitystä.
Aron mukaan kuutiometrillä runkopuuta vastaavalla metsäbiomassalla kompensoisi yhden auton 10 480 kilometrin ajelut.
Kuutiometrillä runkopuuta vastaavalla metsäbiomassalla kompensoisi yhden auton 10 480 kilometrin ajelut.
Laki metsitystuesta astui voimaan 2021 ja herätti heti runsaasti kiinnostusta.
”Alkuun käsittelyajat olivat pitkiä, jopa vuoden”, rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija Risto Koistinen Suomen metsäkeskuksesta kertoo.
”Nyt ely-keskus on saanut prosessinsa kuntoon ja käsittelyaika on muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.”
Tukea myönnetään tämän vuoden loppuun saakka, mutta Koistisen mukaan jatkolaki on valmisteilla vuoden 2029 loppuun.

Metsitystukea on myönnetty noin 4 900 hehtaarille. Siitä valtaosa on myönnetty Pohjois-Pohjanmaalle, missä on paljon käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita.
Koko maassa metsitykselle potentiaalisia joutoalueita on noin 100 000 hehtaaria, joista Pohjois-Pohjanmaalla on noin kymmenesosa.
Alue on yhtenäinen, vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä.
Alue sopii luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen.
Metsityksen toimenpiteitä ei ole aloitettu ennen metsitystuen hakemuksesta tehtyä päätöstä.
Saman alueen metsittämiseksi ei ole myönnetty eikä haeta muuta julkista tai yksityistä rahoitusta.
Kaavamerkinnät tai -määräykset, luonnon monimuotoisuuteen liittyvät seikat ja maisemansuojelu eivät saa estää metsitystä.
Joukko maanomistajia ja asiantuntijoita tutustui viime tiistaina kohteisiin, joille on haettu tai saatu metsitystukea, sekä vanhalle pellonmetsitysalalle Kiimingin Huttukylässä Pohjois-Pohjanmaalla.
Vanha peltoheitto, jolla silmämääräisesti kasvoi harvakseltaan hieskoivua, oli saanut kielteisen tukipäätöksen.
Syy oli, että osalla pinta-alasta koivikko oli sen verran tiheä, että se katsottiin luontaisesti metsittyneeksi. Jäljelle jäävä ala ei täyttänyt puolen hehtaarin minimivaatimusta.

”Yleisin syy hakemuksen hylkäämiseen on, että elyn lausunto on kielteinen”, Koistinen kertoo.
Metsitettävälle pellolle ei ole vuoden 2019 jälkeen saanut hakea maataloustukia paitsi tietyin poikkeusehdoin. Lisäksi se pitää poistaa peltoalarekisteristä.
Myös kaavamerkintä voi olla esteenä metsitystuen myöntämiselle.
”Lähellä asutusta sijaitseva peltoala on saattanut kaavassa olla merkitty rakennuskäyttöön”, Koistinen sanoo.
Metsitystukea maksetaan kivennäismailla 1 500 euroa hehtaarilta ja turvemailla 2 000 euroa hehtaarilta.
Lisäksi maksetaan hoitopalkkiota yhteensä 900 euroa hehtaarilta. Se maksetaan kahdessa erässä kahden ja kahdeksan vuoden päästä metsityksestä, jos taimikko on asiallisesti hoidettu.
”Jos on useita metsitettäviä aloja ja aikoo istuttaa ne eri aikaan, kannattaa tehdä niille omat hakemukset. Rahoja ei saa, ennen kuin työt on tehty.” Risto Koistinen
Jos tänä vuonna hakee ja saa myönteisen päätöksen metsitystuesta, on vuoden 2025 loppuun saakka aikaa tehdä taimikon perustamistyöt.
”Jos on useita metsitettäviä aloja ja aikoo istuttaa ne eri aikaan, kannattaa tehdä niille omat hakemukset. Rahoja ei saa, ennen kuin työt on tehty”, Koistinen vinkkaa.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
