Metsitystuen haku pellolle päättyi ikävästi ‒ jäljelle jäi alue, joka ei saa metsitystukea eikä maataloustukea

Viljelyssä olevaa peltoa ei kannata hätäisesti poistaa maatalouskäytöstä metsitystuen toivossa.

MT:n lukija kertoo hakeneensa pellolleen metsitystukea ja sitä varten hän oli passivoinut peltonsa. Passivointi tarkoittaa, että pelto poistetaan viljelykäytöstä ja maataloustukien piiristä.

Passivoinnin jälkeen ely-keskus tarkasti alueen ja totesi, ettei pelto kelpaa metsitystukeen. Eli nyt jäljellä on pelto, joka ei saa maataloustukea, mutta ei myöskään kelpaa metsitystukeen.

Lisäksi seuraamuksena tulee, että maatalouskäytöstä poistetulle lohkolle maksetut ympäristökorvaukset on palautettava koko ohjelmakaudelta.

Pystyykö passivoitua peltoa palauttamaan peltotukien piiriin?

Nykyisen ohjelmakauden sääntöjen mukaan poistetun alan saa palauttaa maatalouskäyttöön vasta viiden vuoden kuluttua, kerrotaan MT:lle Ruokavirastosta.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella on kuitenkin päätösvaltaa, jos viljelykäytöstä poistetun alan haluaa palauttaa takaisin käyttöön suunnitelmien muututtua.

Metsitystukea voidaan myöntää niin sanottujen joutoalueiden, kuten maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden peltolohkojen ja entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen, kerrotaan Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevissa ohjeissa.

Metsitystuen myöntäminen edellyttää, että alue on vähintään 0,5 hehtaarin suuruinen ja keskimäärin vähintään 20 metriä leveä ja se on luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva.

Alueella ei ole saanut aloittaa metsitystä ennen metsitystuen hakemuksesta tehtyä päätöstä.

Maatalouskäytön ulkopuolelle jääneiden alueiden osalta metsitystuen ehtona on, että niille ei ole haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.

Jos maataloustukea on vuoden 2019 jälkeen maksettu, alue on poistettava viljelykäytöstä ennen metsitystuen hakemista eli passivoitava.

Lisäksi pellon viljelykunto on todettava heikoksi, sen koko saa olla enintään yhden hehtaarin, alueen pitää rajoittua kokonaisuudessaan tai pääosin metsään ja alueella on oltava puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta.

Kuinka paljon metsitystukihakemuksia on hylätty?

Metsitystukihakemuksia on saapunut kaikkiaan noin 2000. Hyväksytty pinta-ala on noin 4000 hehtaaria ja hylätty pinta-ala 3200 hehtaaria, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Metsäkeskuksesta.

Tukea on voinut hakea maaliskuusta 2021 alkaen.

Suurimmat hylkäyspinta-alat on tullut kohteista, jotka ovat jo metsittyneet luontaisesti tai ovat olleet voimakkaasti vesoittuneita entisiä peltoja, joille tukea ei voida myöntää, Pirkonen kertoo.

”Myös ely-keskuksen lausunto on ollut kielteinen merkittävässä osassa hylkäyspäätöksiä.”

”Yleisesti voidaan todeta, että hylätyn pinta-alan määrä suhteessa hyväksyttyyn pinta-alaan on suuri”, Pirkonen toteaa.

”Pinta-alallisesti entiset turvetuotantoalueet muodostavat huomattavan osan rahoitetusta pinta-alasta. Entiset pellot ovat yleensä pienialaisempia, mutta niitä on kappalemääräisesti enemmän kuin turvetuotantoalueita.”