Luonnonmarja-ala kritisoi muutoksia kausityöntekijöiden viisumikäytännöissä – ulkoministeriö: normaali käytäntö
Marja-ala pelkää uudistuksen pilaavan marjakauden. Ulkoministeriön mukaan uudistus paitsi rikollista toimintaa ehkäisevää myös resurssikysymys.Tilaajalle
Vuonna 2025 noin 75 prosenttia Suomessa kaupalliseen käyttöön kerätyistä luonnonmarjoista olivat ulkomaisten työntekijöiden keräämiä. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko SirkiäUudet viranomaiskäytännöt vaikeuttavat ulkomaisten, erityisesti thaimaalaisten marjanpoimijoiden kausityövoiman saantia Suomeen, sanoo luonnontuotealan toimialajärjestö Arktiset Aromit ry.
Yhdistyksen toiminnanjohtajan Birgitta Partasen mukaan on epävarmaa, ehditäänkö edes murto-osa viisumimuodollisuuksista käsitellä ennen marjojen kypsymistä.
”Tilanne on todella haastava yrityksille”, hän kertoo.
”Se, että näistä viime hetken muutoksista ja muuttuneita käytännöistä, joista ei ole tiedotettu etukäteen alan toimijoille tai järjestöille, tulee vain tiedote ulkoministeriön sivuille, ei ole hyvää hallintoa.”
”Se, että näistä viime hetken muutoksista ja muuttuneita käytännöistä, joista ei ole tiedotettu etukäteen alan toimijoille tai järjestöille, tulee vain tiedote ulkoministeriön sivuille, ei ole hyvää hallintoa.”
Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner kertoo, että muutoksista viisumikäytäntöihin on tiedotettu jo maaliskuun alussa.
”He, jotka alalla ovat pitkään toimineet, tietävät että muutoksiin on syytä varautua ja viisumiasioissa kannattaa olla ajoissa liikkeellä”, hän toteaa.
Ulkoministeriön uusi viisumikäytäntö edellyttää, että Suomeen rekrytoitavien thaimaalaisten kausityöntekijöiden tulee matkustaa kotiseudultaan jättämään itse kausityöviisumihakemuksensa Bangkokin suurlähetystöön.
Aikaisempina vuosina työntekijät pystyivät hoitamaan viisumiasioita kotiseudullaan suurlähetystön alihankkijayrityksen kautta.
Uuden käytännön myötä ulkoministeriö ei enää ota enää vastaan kumppaniyrityksen yhteyshenkilön keräämään nippua viisumihakemuksia.
Käytäntö on Tannerin mukaan normaali kaikkialla maailmassa.
”Tämä lisäpalvelu, jossa viisuminhakija on voinut jättää hakemuksensa kotikonnuillaan yhteyshenkilön kautta, on ollut poikkeuksellinen.”
Normaalin käytännön myötä jokainen hakija halutaan kohdata kasvotusten ja henkilökohtaisesti. Hakemusten yksityiskohtaisempi läpikäynti hidastaa prosessia, mutta se on Tannerin mukaan välttämätöntä.
”Alan historiassa on ollut paljon väärinkäytöksiä ja työntekijöiden hyväksikäyttöä. Kysymys ei ole vain yksittäisistä yrityksistä, vaan laajemmista käytännöistä alalla, joihin meidän on pakko reagoida.”
Hakijan kohtaaminen kasvotusten on Tannerin mukaan tapa varmistua siitä, että hakija tietää mihin kausityöhön lähtiessään ryhtymässä.
”Koko marja-alan tuotantoketjut ovat vaarassa, mikäli marjoja ei satokauden aikana saada kerättyä.”
Kaikki vastaanotetut hakemukset käsitellään ja hakemuksen enimmäiskäsittelyajassa eli keskimäärin 15 vuorokaudessa pyritään pysymään. Jos hakemus vaatii lisäselvityksiä tai täydennyksiä, voi käsittelyaika venyä pidemmäksi.
Uusi käytäntö on siis paitsi rikollista toimintaa ehkäisevä myös resurssikysymys.
”Ainoa tapa, jolla pystymme pysymään sovitussa käsittelyajassa, on ottaa vastaan vain rajattu määrä hakemuksia. Pyrimme käsittelemään yhtä suunnilleen yhtä monta hakemusta kuin viime vuonnakin, eli selvästi yli 2 000 hakemusta.”
Arktiset Aromit ry:n mukaan suomalaiset metsämarja-alan yritykset odottavat Suomeen satokaudeksi yhteensä 3 200 thaimaalaista kausityöntekijää.
Tähän määrään ei Tannerin mukaan välttämättä päästä. Hänen mukaansa resursseja Bangkokissa kuitenkin lisätään.
”Marja-ala pyytää aika kovaa kasvua hakemusmääriin. Käytössämme on rajalliset käsittelyresurssit, ja meidän tulee miettiä mihin kaikkeen ne sijoitetaan. Emme voi suosia yhtä maata emmekä toimialaa muiden Suomeen tulevien, kuten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kustannuksella”, Tanner kertoo.
”Emme voi suosia yhtä maata emmekä toimialaa muiden Suomeen tulevien, kuten opiskelijoiden ja asiantuntijoiden kustannuksella.”
Ulkomaalaisen kausityövoiman merkitys Arktisten Aromien mukaan marja-alalla on ratkaiseva.
Vuonna 2025 noin 75 prosenttia Suomessa kaupalliseen käyttöön kerätyistä luonnonmarjoista olivat ulkomaisten työntekijöiden keräämiä. Vuoden 2024 pieni thaipoimijamäärä näkyi Partasen mukaan isona notkahduksena kokonaismarjamäärässä.
Pääosa työntekijöistä saapui Suomeen juuri Thaimaasta. Jos viisumikäsittelyn viivästymisen takia kokeneet kausityöntekijät eivät pääse Suomeen, ei heille ehditä yhdistyksen mukaan löytää korvaajaa ennen kesää.
Koska luonnonmarjoja ja niiden aineosia käytetään yhä enemmän elintarvikkeiden lisäksi muihin korkean arvonlisän tuotteisiin kuten kosmetiikkaan ja hyvinvointituotteisiin, näkyy poimijapula Partasen mukaan monessa paikassa.
”Koko marja-alan tuotantoketjut ovat vaarassa, mikäli marjoja ei satokauden aikana saada kerättyä”, sanoo Partanen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
