Pyökin osuus Itävallan sekametsissä kasvaa Franz Lanschützerin mukaan itsestään ja voimakkaasti koko ajan. Kuva: Werner Bachmeier
Metsänomistajille avautuu Itävallassa pitkästä aikaa poikkeuksellinen puukauppasauma
Metsien taloudellinen arvo on Itävallassa hiipunut 1980-luvun lopulta lähtien. Pian saatetaan nähdä korjausliike.TilaajalleSalzburg
Franz Lanschützerin mielestä nuoret sekametsät ovat Itävallassa paikoin jo liian lehtipuuvaltaisia. Kuva: Werner BachmeierAuto kaartelee kapeaa metsätietä ylöspäin. Syksyinen päivä on lämmin ja aurinkoinen. Alppien huiput pilkottavat pyökkien ja kuusien takaa. Yksi käännös lisää ja silmien eteen avautuu Salzach-joen laakso sekä säveltäjämestari Mozartin kotikaupunki Salzburg.
”Me olemme nyt noin 900 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kuusi viihtyy täällä hyvin. Ilmastonmuutoksen seurauksena puuraja on noussut paikoin jopa 500 metriä”, autoa ohjastava Franz Lanschützer sanoo.
Hän on metsänomistaja ja LK:n eli Landwirtschaftskammerin (Itävallan maataloustuottajien etujärjestö) metsäjohtaja Salzburgin osavaltiossa. Lanschützer esittelee läheisen nunnaluostarin omistamaa 110 hehtaarin metsäpalstaa, jota hän hoitaa oman työnsä ohessa.
”Täällä on nuoressa sekametsässä lehtipuiden osuus liian suuri. Me elämme kuusista. Tarvitsemme niitä myös tänne lisää. Pyrin pitämään lehtipuiden osuuden alle 50 prosentissa”, Lanschützer linjaa metsänhoidollisia tavoitteitaan.
Metsästä eläminen on ollut paikallisille maanomistajille kivireen vetämistä jo pitkään.
”Puuta ei ole kannattanut hakata myytäväksi, koska hinta on ollut huono jo vuosia”, Lanschützer perustelee.
Tarjontaa on ollut yksinkertaisesti liikaa. Vahinkopuuta, sekä tuulenkaatamia että mittavien kirjanpainajatuhojen vuoksi hakattua, on työnnetty markkinoille edulliseen hintaan.
Huonojen hintojen vuoksi Itävallan ja aivan erityisesti Salzburgin alueen metsiin on kertynyt liikaa puuvarastoa.
”LK aloitti täällä pienomistajien puun myyntien organisoinnin 1980-luvulla. Silloin kuitupuusta maksettiin 50 euroa kuutiolta. Nyt sitä myydään paikoin 35 eurolla”, metsänomistajien edusmies sadattelee.
”Isäni maatilan tuloista tuli vielä 1970-luvulla noin kolmannes metsästä. Tila on nyt veljelläni. Hänelle metsällä ei enää ole tulonmuodostuksen kannalta käytännössä juuri mitään merkitystä.”
Salzburgin alueen metsissä on hehtaaria kohti keskimäärin 400 kuutiota hakkuukelpoista puuvarastoa. Kuva: Werner BachmeierHuonojen hintojen vuoksi Itävallan ja aivan erityisesti Salzburgin alueen metsiin on kertynyt liikaa puuvarastoa.
”Sitä on keskimäärin noin 400 kuutiota per hehtaari. Liiketaloudellisesti katsottuna siinä on kolmannes liikaa”, metsäjohtaja sanoo.
Itävallan puumarkkinoilla on kuitenkin avautumassa tilanne, joka voi muuttaa paljon. Ei välttämättä pysyvästi, mutta metsänomistajien talouden kannalta korjausliikkeestä saattaa tulla merkittävä.
”Meillä ei ole ollut pariin vuoteen pahoja myrskyjä ja runsaat sateet ovat kuumina kausina pitäneet huolen siitä, että kirjanpainajat eivät ole lisääntyneet samalla tavalla kuin takavuosina. Metsät voivat nyt pitkästä aikaa hyvin”, Lanschützer erittelee.
Käytännössä edullista vahinkopuuta ei enää ole tarjolla samalla tavalla kuin muutamia vuosia sitten.
”Sahateollisuusliitto on jo lähettänyt avoimen kirjeen ja kehottanut metsänomistajia hakkaamaan. Jos raaka-ainetta ei ole tarjolla, Itävallan sahateollisuuden vahva asema on kuulemma vaakalaudalla”, Lanschützer kertoo.
Salzburgin osavaltiossa sahat käyttävät puuta 50–70 prosenttia enemmän kuin mitä alueen omat metsät tuottavat.
Hänen mukaansa kaikki riippuu nyt sitä, miten koordinoidusti metsänomistajat lähtevät ”tyhjentämään” puuvarastoaan. Jos tarjontaa on liikaa, toivottua hintojen tuntuvaa nousua ei tule.
Sahateollisuudella on myös pelin paikka. Tuotantoa saatetaan supistaa. Silloin sahatavaran hinta nousee.
Itävallan omat metsävarat eivät riitä kattamaan maan sahateollisuuden tarpeita. Noin viidennes raaka-aineesta tuodaan muualta. Salzburgin alueella sahat käyttävät puuta 50–70 prosenttia enemmän kuin mitä alueen omat metsät tuottavat.
Suurin osa Itävallan kuusimetsistä on vuorten rinteillä. Kuva: Werner BachmeierSalzburgin osavaltio on Itävallassa sikäli poikkeuksellinen, että sen metsistä, joita on reilut 50 prosenttia osavaltion pinta-alasta, 40 prosenttia on liittovaltion omistamaa. Yksityisomistuksessa olevasta 60 prosentista suurin osa on pieniä metsätiloja. Keskimäärin valtio-omisteista metsää on Itävallassa vain 15 prosenttia.
Franz Lanschützer päättelee metsäkierrosta ja ajaa vuoren rinteellä postikorttimaisemassa sijaitsevan majatalon pihaan.
”Tuosta 110 hehtaarin palstasta, jonka hoitamisesta minä vastaan, merkittävä osa on itsestään metsittynyttä vanhaa maatalousmaata. Vain pieni osa on istutettua. Jonkun verran me teemme pieniä avohakkuita, mihin istutetaan kuusta ja lehtikuusta. Pyökkiä ja pihtakuusta tulee itsestään”, Lanschützer luettelee.
Itävallan suuret kuusimetsät sijaitsevat Kärntenissä, Steiermarkissa ja Ala-Itävallassa, joka ympäröi pääkaupunki Wieniä. Myrskyjen ja kirjanpainajatuhojen vuoksi metsät ovat myös Itävallassa muuttuneet paikoin hiilinieluista hiilidioksidipäästöjen lähteiksi.
Jos uusi markkinatilanne, jossa vahinkopuu ei enää paina hintoja alas, johtaa Salzburgin alueella ja muualla Itävallassa hakkuiden lisääntymiseen, hiilinieluongelma voi kärjistyä. Metsänomistajien etua ajava Franz Lanschützer ei puuttuisi hakkuisiin, vaikka sitä monet asiantuntijat myös Itävallassa vaativat. Hän keskittyisi metsien kasvun ja tuottavuuden lisäämiseen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
