Itävaltalainen metsänomistaja ei löydä metsäkatoasetuksesta mitään hyvää ja paljastaa, miksi ennallistamista pidetään Alpeilla täysin päättömänä

Itävallassa poliittinen keskustelu metsistä on maltillisempaa kuin Suomessa. Ainakin päällisin puolin ympäristönsuojelu ja metsien talouskäyttö näyttäisivät olevan kohtuullisessa tasapainossa.

”Talouskäyttöä pidetään itsestäänselvänä ja siihen suhtaudutaan välttämättömyytenä”; metsänomistaja ja Salzburgin osavaltion maataloustuottajien etujärjestön metsäjohtaja Franz Lanschützer sanoo.

Hän esittelee Salzburgin kaupungin kupeessa noin kilometrin korkeudessa vuorilla sijaitsevaa reilun 100 hehtaarin metsätilaa. Sen omistaa paikallinen nunnaluostari. Landschützer vastaa sen hoitamisesta.

”Kaikki se, mikä estää ja vaikeuttaa metsien talouskäyttöä ei Itävallassa tule kotimaisesta politiikasta, vaan Euroopan unionista”, hän moittii.

Itävallassa kotimaasta tuleva paine vähentää metsien talouskäyttöä ei ole yhtä voimakasta kuin Suomessa.  Kuva: Werner Bachmeier

Ensi vuoden alusta näillä näkymin voimaan astuvasta EU:n metsäkatoasetuksesta Lanschützerillä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Sen tuoma byrokratiataakka on myrkkyä erityisesti Salzburgin alueen pienille metsänomistajille.

”On aivan selvää, että me emme täällä pysty panemaan sitä nykyisessä muodossaan toimeen ensi vuoden alusta. Jos sitä vaaditaan, iso osa alueen metsätaloudesta ja puunjalostuksesta pysähtyy”, Lanschützer painottaa.

Hänen mukaansa pienillä yksityisillä metsänomistajille ei yksinkertaisesti ole kapasiteettia eikä mahdollisuuksia syöttää kaikkia asetuksessa vaadittuja tietoja EU:n tietojärjestelmään.

”Me olemme ohjeistaneet erityisesti pieniä metsänomistajia myymään kaiken myytävissä olevan puun vuoden loppuun mennessä. Se tarkoittaa, että sahat eivät saa täällä 2026 alussa riittävästi raaka-ainetta”, Landschützer huomauttaa.

Hän kertoo myös esimerkin paikallisesta puunjalostusyrityksestä, joka tuottaa pieniä puulaatikoita lahjatavaravalmistajille. Tärkein asiakas on Sveitsissä.

”Ensin on oltava referenssinumero siitä puusta, mistä laatikot on valmistettu. Kun laatikot toimitetaan Sveitsiin, pitää taas olla uusi referenssinumero ja kun valmiit tuotteet tuodaan EU-alueelle, tarvitaan vielä yksi numero”, Lanschützer hämmästelee.

Itävallassa pelätään, että monille pienille yrityksille lisääntyvä byrokratia voi olla kohtalokas kuolinisku.

”Parasta olisi, että asetus kirjoitetaan kokonaan uudestaan. Saksan vaatima nollariskikategoria auttaisi, mutta ei riittävästi. Toimeenpanon lykkääminen edelleen on yksi vaihtoehto”, Salzburgin alueen metsänomistajien edusmies luettelee.

EU:n ennallistamisasetus aiheuttaa myös Itävallassa vähintään yhtä paljon päänsärkyä kuin Suomessa.

”Kun luin sen lakitekstin ja sen mitä EU-komissio edellyttää, sanoin kollegoilleni, että tällä kyllä ajetaan kaikki alas”, Lanschützer sanoo.

Franz Lanschützerin mukaan jopa 70 prosenttia Salzburgin alueen alppilaaksojen maatalousmaasta on kuivattua suota. Kuva: Werner Bachmeier

”Erityisesti täällä Salzburgin alueella kaikki alppilaaksot ovat käytännössä vanhoja soita tai kosteikkoja. Yli 50 prosenttia tai ehkä jopa 70 prosenttia kaikesta maatalousmaasta on kuivattua suota. Asetus järjetön. Sillä ei ole mitään tekemistä täkäläisten realiteettien kanssa”, hän jatkaa.

Ennallistaminen on myös Salzburgin osavaltion metsänomistajille haastava rasti.

Historiallisista syistä alueella on hyvin vähän varsinaista ikimetsää. Ja koska metsien talouskäytöllä on pitkät perinteet, metsänomistajat kysyvät, mikä on lopulta se luonnon tila, mihin metsät pitäisi ennallistaa.

Juttua on editoitu 16.9.2025 klo 15:40. Haastateltavan sukunimen kirjoitusasu on korjattu oikeaksi.