Metsäkeskus valvoo varsinkin metsälain 10. pykälän mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, esimerkiksi puroja. Kuva: Markku Pulkkinen
Satelliittivalvonta ja ilmakuvaus mullistivat maastotarkastusten luonteen ‒ metsälain rikkomuksista jää kiinni lähes aukottomasti
Suomen metsäkeskuksen tekemien maastotarkastusten luonne on muuttunut. Nykyään kohteen valinta on harvoin sattuman kauppaa. Erityishuomiota saavat metsälain kymppikohteet.Tilaajalle
Hakkuiden tarkastuksissa Metsäkeskus on siirtynyt digiaikaan. Satelliittikuvilla kerättyä tietoa täydennetään droonien ottamilla kuvilla. Kuva: Johannes WiehnSuomessa vuosittain yli tuhat metsänomistajaa saa Metsäkeskukselta kirjeen, jossa kerrotaan heidän metsänsä päätyneen maastotarkastuksen kohteeksi.
Ennen vuotta 2017 metsästä tehdyn metsänkäyttöilmoituksen päätyminen maastotarkastukseen oli pitkälti sattuman sanelemaa, eli Metsäkeskus valitsi kohteet satunnaisotannalla. Tarkastukset tehtiin usein jo etukäteen, jolloin Metsäkeskus kävi maastossa tarkastamassa esimerkiksi metsälain kymppipykälän mukaisesti suojeltujen erityisen arvokkaiden elinympäristöjen tilanteen.
Vuonna 2017 Metsäkeskus otti käyttöön satelliittikuvat sekä ilmakuvauksen droonilla eli kopterikameralla. Tämä mullisti maastotarkastusten luonteen.
Nyt maastotarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti. Jos satelliittikuvien mukaan päätehakkuun reuna näyttäisi olevan lähempänä metsälain kymppikohdetta kuin laki sallii, kohde valitaan maastotarkastukseen ja kuvataan kopterikameralla. Kuvista voidaan mitata kymppikohteelle jätetty suojavyöhyke muutaman sentin tarkkuudella.
Mittaustekniikka on mullistanut suojavyöhykkeiden seurannan.
”Aikaisemmin saapastyöllä ei pystytty samaan tarkkuuteen. Suojavyöhyke olisi pitänyt mitata mittanauhalla kymmenen metrin välein maastossa”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.
Metsänkäyttöilmoitus
Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä Metsäkeskukselle viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. Ilmoitus tehdään Metsään.fi-palvelussa.
Metsänkäyttöilmoitus on tehtävä kasvatushakkuusta, uudistushakkuusta sekä hakkuusta, joka tehdään metsätuhon vuoksi. Myös muusta hakkuusta, kuten hakkuusta erityiskohteessa tai metsälain kymppipykälän mukaisten eli erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä, tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus.
Metsänkäyttöilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta, sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeiden hakkuista, oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta sekä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta. Jos edellä mainitut työt kohdistuvat kymppipykälän mukaisiin kohteisiin, silloin niistäkin tulee tehdä metsänkäyttöilmoitus.
Suomen metsäkeskus vastaanottaa vuosittain reilut sata tuhatta metsänkäyttöilmoitusta. Näistä noin prosentti eli reilut tuhat ilmoitusta valitaan maastotarkastukseen.
Tehokkaampaa valvontaa
Metsänkäyttöilmoitus voi yhä päätyä maastotarkastukseen myös sattumalta esimerkiksi silloin, jos metsä sattuu olemaan riskihakkuun naapurissa.
”Droonille pyritään valitsemaan ryppäitä, sillä päivän mittaan pystyy kuvaamaan monta kohdetta”, Hostikka kertoo.
”Silloin voidaan valita maastotarkastukseen ihan normihakkuu, josta kerätään säästö- ja lahopuutietoa sekä kuvataan suojavyöhykkeitä.”
Metsälain kymppikohteiden valvonta on muutamassa vuodessa tehostunut valtavasti uuden teknologian ansiosta. Vuonna 2020 Metsäkeskus havaitsi maastotarkastuksissaan 32 tapausta, joissa metsälain kymppipykälän mukainen kohde oli hakattu.
Tehostunut valvonta on johtanut metsäalan toimijoiden keskuudessa ryhtiliikkeeseen, sillä vuonna 2023 erityisen arvokkaiden elinympäristöjen hakkuita havaittiin kymmenen tapausta.
Tekoäly poistaa pilvet
Ylivoimaisesti eniten metsälain rikkomuksia on paljastunut metsänkäyttöilmoituksen puuttumisesta. Satelliittivalvonnan myötä metsänkäyttöilmoituksen tekemättä jättämisestä jää kiinni lähes aukottomasti.
Tekoäly käy jatkuvasti läpi satelliittikuvia ja etsii niistä uusia hakkuualueita. Tekoäly pystyy erottelemaan kuvista pääte- ja harvennushakkuut. Tämän jälkeen se vertaa uuden hakkuun tietoja metsänkäyttöilmoituksista koostuvaan tietokantaan.
Jos hakkuusta ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta, hakkuu nousee automaattisesti Metsäkeskuksen metsäneuvojan käsittelyyn.
Metsänkäyttöilmoituksen tekemättä jättäminen saattaa tulla esiin muutaman vuoden viiveellä. Suomessa on kesäisin niin usein pilvistä, että satelliittikuvasta voi hyödyntää vain osan. Tekoäly osaa kuitenkin yhdistää satelliittikuvien mosaiikkia, ja kun alue on kuvattu avaruudesta tarpeeksi monta kertaa, tekoäly saa haihdutettua pilvet metsien yläpuolelta.
Kuka ilmoittaa hakkuusta?
Satelliittikuvat ovat niin tarkkoja ja kiistattomia, että metsänkäyttöilmoituksen laiminlyönnin toteamiseen ei tarvita kopterikuvausta.
Satelliittivalvonta otettiin käyttöön vuonna 2017, ja metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntien havaittu määrä lähti heti voimakkaaseen kasvuun. Vuonna 2020 laiminlyöntitapauksia oli peräti 248.
Hostikan mukaan suurin osa metsänkäyttöilmoitusten laiminlyönneistä johtuu inhimillisistä erehdyksistä.
”Yleensä metsänomistaja on luullut puun ostajan tekevän metsänkäyttöilmoituksen ja puun ostaja on luullut metsänomistajan tekevän sen, eikä ole muistettu varmistaa, että ilmoitus on varmasti tehty.”
Hostikka vinkkaa metsänomistajille, että Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevasta avoimesta karttapalvelusta näkyvät kaikki metsänkäyttöilmoitukset.
”Sieltä voi varmistaa, onko oman metsän metsänkäyttöilmoitus varmasti kirjattu järjestelmään.”
Osa rikkeistä poliisille
Nykyään toimijat ovat Hostikan mukaan kohtalaisen tarkkoja ilmoitusten jättämisen suhteen. Silti vielä vuonna 2023 havaittiin 61 käyttöilmoituksen laiminlyöntiä.
”Ilmoitusten laiminlyönti on edelleen selvästi yleisin metsälain rikkomus, vaikka olemme jo aika monta vuotta tehneet uutta valvontaa. Toimijat tietävät, että näitä valvotaan, mutta jostain syystä metsänkäyttöilmoituksia jää edelleen lähettämättä.”
Räikeimmät tapaukset Metsäkeskus ilmoittaa poliisille. Uuden teknologian paljastamia metsälain rikkomuksia oli vuoden 2017 alusta vuoden 2024 maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 906, joista 362 tapausta ilmoitettiin poliisille.
Kun metsälain rikkomus on havaittu ilmakuvauksessa, kohde tarkastetaan tarvittaessa vielä ihmisvoimin maastossa ja asianosaisilta pyydetään kirjallinen selvitys tapahtumien kulusta.
Kerätyn aineiston perusteella tehdään päätös asian siirtämisestä poliisille mahdollista esitutkintaa varten.
”Hyvin harvoin lähdemme metsään, mutta jos tapaus on menossa poliisille, silloin voi olla tarpeellista käydä paikalla. Varsinkin jos maanomistaja on sitä mieltä, että kyseessä ei ole metsälakikohde, asia tarkistetaan paikan päällä”, Aki Hostikka toteaa.
Kova tuuli aiheuttaa kuvauskopterille hankaluuksia, jolloin ilmoitettu maastotarkastus voi peruuntua. Kuva: Kimmo HaimiTaimikot tarkastetaan droonilla
Kopterikameralla voidaan tarkastaa hakkuiden lisäksi myös taimikot.
Ilmakuvauksella tarkastetaan, onko taimikko kehityskelpoinen ja onko siellä suoritettu tarvittavat työt taimikon alkukehityksen turvaamiseksi, kuten heinän- ja vesakontorjunta sekä kuivatustoimet. Lisäksi ilmakuvasta arvioidaan, onko taimikossa hoitotarvetta seuraavan viiden vuoden aikana. Taimikonhoidon valtiontuissa on viiden vuoden hoitovelvoite.
”Taimikoiden tarkastuksessa drooni on todella tehokas. Kuvasta näkee selkeästi, onko vesakot poistettu vai ei. Samoin nähdään se, ovatko taimet hyvissä voimissa”, Hostikka toteaa.
Taimikoiden tarkastus oli saapastyönä hyvin hidasta, sillä ihminen näkee taimikosta vain pienen osan kerrallaan. Raivatusta kulmasta katsottuna koko taimikko voi näyttää hyvältä. Joskus suurin osa ilmoitetusta alasta on jäänyt raivaamatta, ja ilmakuvasta tämän näkee heti.
Taimikoita tarkastetaan osana metsänhoidon rahoituslakien valvontaa. Tänä kesänä tarkastukseen tulevat ensimmäiset Metka-tukien kohteet.
Metka-tuessa on otettu huomioon ilmakuvauksen ominaispiirteet. Metkassa on nuoren metsän hoidossa siirrytty vanhan Kemera-lain mukaisesta keskiläpimittavaatimuksesta jäävän puuston keskipituuteen. Sen tulee olla havupuilla 0,7–12 metriä ja lehtipuilla 0,7–15 metriä.
Hostikan mukaan kyseinen muutos oli Metsäkeskuksen toive.
”Kaukokartoituksessa puiden pituus on tarkin tunnus. Olemme tyytyväisiä muutokseen, pääsimme selvästi eteenpäin tarkastamisessa”, Hostikka kiittelee.
Joskus kuvaus peruuntuu
Droonien käyttö on johtanut erikoiseen ilmiöön, jossa Metsäkeskuksen ilmoittama maastotarkastus voidaankin perua.
Esimerkiksi vuonna 2023 lähetettiin 866 metsänomistajalle ilmoitus, että heidän metsästään tehty metsänkäyttöilmoitus on päätynyt maastotarkastukseen, joka tehdään ilmakuvauksella. Keväällä 2024 lähetettiin 27 metsänomistajalle kuitenkin uusi kirje, jossa kerrottiin maastotarkastuksen peruutuksesta.
Metsäkeskuksessa ilmakuvauksesta vastaava tarkastustoiminnan asiantuntija Lauri Haataja pitää peruutuksia harmillisina.
”Periaatteessa aina, kun ilmoitamme maastotarkastuksesta, tarkastus tulee myös tehdä.”
Peruutukset johtuvat huonoista sääoloista tai yllättävistä lentokielloista, esimerkiksi sotaharjoituksien vuoksi asetetuista.
Kova tuuli on droonille erityisen hankala. Kuvamateriaaliin tulee virheitä, kun kopteri keikkuu.
”Monesti myös metsänomistaja on harmissaan peruutuksesta, sillä droonin kuvaama materiaali toimitetaan metsänomistajille”, Haataja toteaa.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2024.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
