Metsäkatoasetuksen lykkäys jakaa meppejä: Osa haluaa pidemmän lykkäyksen, osa asetuksen jo voimaan

Ehdotus metsäkatolain toimeenpanon lykkäämisestä jakaa meppejä kahteen leiriin: osa ottaa ehdotuksen ilolla vastaan ja toivoisi jopa pidempää lykkäystä, osa taas vaatii asetuksen tulevan voimaan suunnitelman mukaisesti. Parlamentin ympäristövaliokunta keskusteli lykkäyksestä maanantai-iltana.

Euroopan komissio on ehdottanut, että metsäkatolain toimeenpanoa lykättäisiin isojen yritysten kohdalla vuoden 2025 loppuun ja pienten yritysten kohdalla vuoden 2026 kesäkuun loppuun.

Saksalainen sosiaalidemokraatti Bernd Lange kritisoi komissiota sekavasta asetuksesta.

”Monet yritykset ja globaalin etelän johtajat ovat kysyneet, mistä lainsäädännössä on kyse. En oikeastaan ole pystynyt vastaamaan”, Lange sanoi.

”Lisävuosi tarvitaan, mutta komission pitää sitoutua siihen, että vuosi todella käytetään asetuksen kehittämiseen. Kansainvälisen kaupan valiokunta kyllä tukee tätä.”

Lange on kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja. Parlamentissa vastuu metsäkatoasetuksesta on ympäristövaliokunnalla, mutta muun muassa kansainvälisen kaupan valiokunta on vaikuttanut sen sisältöön.

Myös keskioikeistolaisen EPP-ryhmän Christine Schneider totesi asetuksen olevan sekava.

”Olemme vastaavaa lykkäystä toivoneet, mutta myönnän, että olisimme halunneet kahden vuoden lykkäyksen. Silti pidän komission ehdotusta hyvänä”, Schneider sanoi.

Ruotsalainen konservatiiviryhmä ECR:n meppi Beatrice Timgren kertoi ryhmänsä niin ikään toivoneen pidempää lykkäystä asetuksen toimeenpanoon.

”Ja miksi se ilmoitetaan viime hetkellä?”, hän ihmetteli.

”Byrokratian sälyttäminen etenkin pienille yrityksille ei ole oikea ratkaisu. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan ja sen on myös pysyttävä sellaisena.”

Äärioikeistolaisen ESN-ryhmän Anja Arndt vaati jopa, että koko asetus pitäisi perua. Lisäksi ESN-ryhmä vaatii, että Euroopassa ei saisi kaataa puita tuulipuistojen tieltä.

Metsäkatoasetuksen mukaan puu, soija, kaakao, kahvi, palmuöljy ja naudanliha eivät saa aiheuttaa metsäkatoa, jos niitä haluaa myydä EU-alueella. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Osa mepeistä syytti komissiota siitä, että lokakuun alussa julkistetut lisäohjeet olisivat olleet jo aikaa sitten valmiina, mutta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ei olisi niitä syystä tai toisesta julkistanut.

”Kyseessä on poliittinen valinta”, totesi Renew-ryhmän Pascal Canfin, joka toimi viime kaudella ympäristövaliokunnan puheenjohtajana.

”Renew-ryhmä tukee vuoden lykkäystä, mutta ei voi olla mahdollista, että asetukseen tehtäisiin enää muutoksia.”

Canfin myös ihmetteli, miten osa EU:n kauppakumppanimaista oli jo valmiina asetuksen toimeenpanoon, kun taas osalla tiedot asetuksesta olivat täysin puutteellisia.

Canfinin puoluetoveri Gerber-Jan Gerbrandy väitti, että komissio olisi saanut ohjeet valmiiksi jo huhtikuussa.

Ruotsalaismepit, vasemmiston Jonas Sjöstedt ja vihreiden Pär Holmgren, pitivät lykkäystä huonona valintana.

”Jokainen vuosi, jona asetusta lykätään, on haitaksi luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle. En ymmärrä lykkäyksen tarvetta lainkaan”, Sjöstedt sanoi.

”Ei varmaankaan tarvitse korostaa, miten kiireellinen tilanne on”, Holmgren totesi.

”On onnetonta, että komissio on istunut näiden tietojen päällä ainakin vuoden ajan. Tiedot olisivat olleet yrityksille tarpeen.”

Lisäksi komission ehdotus asetuksen lykkäämisestä sai kritiikkiä siitä, että meppien on käytännössä pakko hyväksyä se, jos eivät halua syytää kauppakumppaneille keskeneräisiä velvoitteita.

Komissiota edustanut Sarah Nelen korosti, että kyseessä on vain vuoden lykkäys eikä asetuksen sisältöön ole tulossa muutoksia. Nelen kertoi, että asetuksen valmistelu on dynaaminen prosessi, jossa tapahtuu koko ajan jotain. Hän ei kommentoinut väitteitä siitä, että komission laatimat lisäohjeet olisivat olleet valmiita jo kauan sitten ja jätetty tarkoituksella julkaisematta.

Asetuksen lykkäys etenee parlamentin täysistuntoäänestykseen luultavasti jo ensi viikolla.