Stora Enson uudelta johdolta odotetaan tulosta, yhtiön olemuksen kirkastamista ja johdonmukaisuutta

Stora Enson uudelta toimitusjohtajalta Hans Sohlströmiltä ei herunut haastattelua tai kommentteja tiistaina. Yhtiö tiedotti maanantaina, että hänet on valittu uudeksi toimitusjohtajaksi.

Sohlström on ollut Stora Enson hallituksen jäsen ja jättää hallitustehtävänsä välittömästi.

Yhtiön aiempi toimitusjohtaja Annica Bresky poistui äkkilähdöllä. Hän johti yhtiötä joulukuusta 2019.

Hans Sohlströmillä on yli 30 vuoden kokemus yritysjohdosta, joista kymmenen vuotta on ollut toimitusjohtajan tehtäviä pääosin metsäteollisuudessa uusiutuvien materiaalien toimialoilla. Hän on toiminut muun muassa Ahlstrom Oyj:n, Ahlstrom Capitalin ja Rettig Groupin toimitusjohtajana.

Sohlströmin uralle on mahtunut myös useita johtotehtäviä UPM-Kymmenessä.

Viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo, että uusi toimitusjohtaja haluaa ensin keskustella yhtiön oman väen kanssa. Käytännössä tämä johtanee siihen, että ensimmäisen kerran Sohlström puhuu julkisesti uudessa roolissaan 24. lokakuuta, kun Stora Enso julkistaa kolmannen vuosineljänneksen tuloksensa.

Stora Enso noudattaa 30 päivää hiljaista jaksoa ennen tuloksen julkistamisajankohtaa alkaen 24.syyskuuta.

Stora Enson tulos sukelsi vuoden toisella neljänneksellä ja yhtiön johto maalasi hyvin synkkiä näkymiä loppuvuodesta.

OP:n metsäteollisuutta seuraava seniorianalyytikko Henri Parkkinen sanoo, että nopeat johtajavaihdokset ovat aina yllätyksiä. Hän haluaa asettaa vaihdoksen perspektiiviin ja toteaa, että Stora Enso teki viime vuonna kautta aikain korkeimman liiketuloksensa. Lisäksi yhtiössä on tehty paljon muutoksia.

”Uusi toimitusjohtaja tuntee liiketoiminnan ja näin olleen hänellä on hyvät lähtökohdat myötävaikuttaa välittömästi aiempaa korkeamman kannattavuuden tavoitteluun”, Parkkinen sanoo.

Hänen mukaansa vaihdos nostaa odotuksia rakennejärjestelyistä, taloudellisten tavoitteiden muutoksista ja konsernin kattavan metsäomaisuuden hallinnoinnista. Myös pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet kaipaavat konkretisointia.

Indersin pääanalyytikko Antti Viljakainen kirjoittaa tuoreessa arviossaan pitävänsä mahdollisena, että ”kannattavuuden palauttamiseksi ja pitkän ajan kilpailukykynsä varmistamiseksi Stora Enso voi joutua harkitsemaan Sohlströmin johdolla strategiaansa ainakin kasvutavoitteiden, liiketoiminta- ja tehdasportfolion sekä uusien tuotteiden osalta”.

Parkkinen konkretisoi rakennejärjestelyjä niin, että ydinliiketoiminnat nostettaisiin vielä voimakkaammin esiin, tietyille liiketoiminnoille voitaisiin perustaa vaikka yhteisyrityksiä ja pohtia mitä lisätä tai mistä luopua.

”Odotus kohdistuu eniten ehkä metsäomaisuuteen. Se on tärkeä osa ja tulevaisuudessa ehkä vieläkin tärkeämpi osa varmistamaan puun ja kuidun saantia, mutta mikä on omistusmalli.”

Stora Enso on yksi suurimmista yksityisistä metsänomistajista maailmassa. Metsävarojen arvo yhtiön taseessa on 8,3 miljardia euroa.

Yhtiötä sivusta seuraavalle Stora Ensosta on syntynyt poukkoileva kuva. Jos otetaan vaikka yhtiön kipeästi kaipaama uusiutuvaan materiaaliin liittyvä liiketoiminta eli akkumateriaali Lingnode.

Siitä maalailtiin suurta potentiaalia, miljardiliiketoimintaa ja hurjaa kannattavuutta. Vuosineljännes vuosineljännekseltä siitä on puhuttu vähemmän ja vähemmän.

Entä kartonkiyhtiö De Jong Packingin hankinta? Siitä maksettiin miljardi euroa ja silloin suhdanne oli toki parempi, mutta se teki tappiota jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla kaupan jälkeen. Yksi vuosipuolisko on lyhyt tarkastelujakso yrityskaupan arviointiin, mutta jotain kertoo se, että mukana tullut De Hoopin tehdas on jo lakkautuslistalla.

Johtajavaihdos yllätti yhtiön työntekijät. Imatran tehtaiden Kaukopään pääluottamusmiehen Arto Hulkon puhelimeen alkoi tulvia viestejä ja kysymyksiä maanantai-iltana uutisen julkistamisen jälkeen.

Hulkko sanoo sen jälkeen perehtyneensä Sohlströmin taustoihin.

”Hän on ollut yhtiön hallituksessa. Luulisi, että hänen kokemuksensa ja näkemyksensä ovat selkeitä uutena toimitusjohtajana. Nyt ovat hankalat ajat ja odotetaan, että firma lähtisi siihen suuntaan, että se näkyisi positiivisesti myös talousluvuissa.”

Lopuksi vielä näkökulma, joka tuskin liittyy Breskyn lähtöön, mutta kahdessa metsäyhtiössä on toimitusjohtajan haku käynnissä. UPM ja Billerud etsivät yhtiöönsä uutta kipparia...

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.