Sanomalehtipaperin hinta on liki kaksinkertaistunut viime vuodesta – ylitarjonta muuttui pulaksi

Paperien hinnat ovat nousseet viime vuoden kesästä lähtien lähes pystysuoraan.

Markkinoita seuraavan Fastmarkets Foexin mukaan Euroopassa sanomalehtipaperin hinta on kohonnut alle 400 eurosta liki 750 euroon tonnilta.

Myös muiden paperilajien kuten päällystetyn aikakauslehtipaperin (lwc) tai kopiopaperin hinnat ovat kivunneet jyrkästi ylös.

Toimiala-analyysejä tuottavan Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen arvioi, että merkittävimmät tekijät hintakehityksen taustalla ovat korona-aikana tehdyt laajat tuotantokapasiteetin leikkaukset, joilla vähennettiin ylitarjontaa.

Suomessa suljettiin kaksi suurta paperitehdasta. Stora Enson Veitsiluodon paperikoneet Kemissä ja UPM:n Kaipolan paperikoneet Jämsässä pysähtyivät lopullisesti.

"Markkinoiden ylikapasiteetista siirryttiin jopa paperipulan puolelle", Viljakainen sanoo.

Osaltaan paperivarastojen tyhjenemistä vauhditti työtaistelu, joka kesti UPM:n tehtailla Suomessa lähes neljä kuukautta.

Myös venäläisen paperin tarjonnan tyrehtyminen on kiristänyt markkinatilannetta ainakin sanomalehtipaperin osalta.

Koronapandemian alussa paperin kysyntä laski nopeasti kymmeniä prosentteja. Kysyntään ei jäänyt kuitenkaan yhtä suurta pysyvää tasopudotusta, vaan kulutus elpyi synkimpiä ennusteita selvästi paremmin.

"Jos katsotaan kehitystä vuodesta 2019 tähän päivään, niin pitkän trendin kaltaisella noin viiden prosentin vuosittaisella kysynnän laskulla on selvitty."

Paperien hintojen nousua selittää myös tuotantokustannusten nousu. Kustannusinflaatio on laukannut ennen kaikkea energiassa, mutta myös muut hinnat kuten logistiikka-, kuitu- ja kemikaalikustannukset ovat kohonneet.

Viljakainen toteaa, että kustannusten nousu tulee etenkin talven aikana koettelemaan paperintuottajia eri tavoin. Pohjoismaiset tehtaat ovat paremmassa kilpailuasemassa kuin mannereurooppalaiset, joista moni on riippuvainen maakaasusta.

UPM pystyi tammi–kesäkuussa pitämään kustannusten nousun hyvin kurissa, sillä painopaperien liikevoitto nousi viime vuoden vastaavan jakson 9 miljoonasta 225 miljoonaan euroon.

UPM valmistaa painopapereita 13 tehtaalla, joista kuusi toimii Saksassa ja neljä Suomessa. Steyrermühlin tehtaan myynnistä Itävallassa yhtiö on jo sopinut.

UPM:n liikevaihdosta painopapereista kertyi viime vuonna 36 prosenttia.

Stora Enson paperidivisioonan ensimmäisen vuosipuoliskon liiketulos nousi viimevuotisesta 83 miljoonan euron tappiosta 87 miljoonan voitoksi.

Stora Ensolla paperien osuus liikevaihdosta on laskemassa selvästi alle 20 prosenttiin, kun yhtiö on myymässä viidestä paperitehtaastaan neljä. Maxaun tehtaalle Saksassa ja Nymöllan tehtaalle Ruotsissa on ostaja jo löytynyt. Ruotsissa Hylten ja Suomessa Anjalan tehtaan kaupittelu jatkuu.

Kolmesta suuresta suomalaisesta metsäyhtiöstä Metsä Group ei painopapereita valmista lainkaan.

Paperin korkeiden hintojen pysyvyyteen Viljakainen suhtautuu epäillen.

"Nyt ollaan menossa kohti selvästi heikompaa ja mahdollisesti jopa erittäin heikkoa suhdannetta. Olisin hyvin yllättynyt, jos se ei näkyisi paperin kysynnässä ja sitä kautta hinnassa, vaikka kulutaso pakottaakin tuottajat pitämään hintaruuvin hyvin kireällä."

Paperia ostavien asiakkaiden kuten sanomalehtiä julkaisevien mediayhtiöiden on vaikea siirtää nousseita paperikustannuksia omille kuluttaja-asiakkailleen samaan aikaan, kun kuluttajien sähkölaskut, ruoka ja liikkuminen kallistuvat kovaa vauhtia.

Näin mediayhtiöiden on haettava säästöjä paperin käyttöä vähentämällä.

”En usko, että paperiliiketoiminnasta olisi tullut viime aikoina rakenteellisesti parempaa suhteessa koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan. Markkinan normalisoitumisen ajoittuminen ja suhteellisten kilpailuasemien kehitys on kuitenkin vaikeammin ennustettavaa.”

Ensimmäisiä merkkejä kysynnän heikkenemisestä on Viljakaisen mukaan nähty viime aikojen paperitoimitusten tilastoista, mutta ei merkkejä vielä hintojen notkahtamisesta.

Paperintuottajien hän uskoo reagoivan nopeasti tuotantoa rajoittamalla, jos markkinoita uhkaa ylituotanto.

Maakaasusta riippuvaiset paperintuottajat voivat joutua pysäyttämään tuotannon korkeiden energiakustannusten tai energiapulan vuoksi.