Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseen julki: Tässä toimenpiteet seitsemälle haitalliselle vieraslajille

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi järjestyksessään kuudennen hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi.

Suunnitelmassa esitetään ensisijaiset torjunta-alueet ja -toimenpiteet kuudelle kasvilajille ja yhdelle eläinlajille, jotka lisättiin Suomen kansalliseen haitallisten vieraslajien luetteloon vuonna 2023.

Lisäksi suunnitelma sisältää toimia, joilla lajien tahatonta leviämistä Suomeen estetään. Tahaton leviäminen voi tapahtua esimerkiksi muun kasvi-, taimi- ja elinympäristömateriaalin tai koneiden ja laitteiden mukana.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa esiin nostettuja lajeja ovat isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku ja valkopajuangervo, jotka ovat kotoisin Amerikan mantereilta.

Lisäksi mukana ovat Aasiasta peräisin oleva viitapihlaja-angervo, vuorivaahtera Euroopasta sekä mustapääetana Itä-Euroopan ja Länsi-Aasian rajalta.

Kaikilla lajeilla on useita leviämisreittejä Suomeen, ja voivat levitä ihmisen tahallisen ja tahattoman toiminnan seurauksena.

Keskeinen toimenpide on karkaamisen estäminen. Esimerkiksi mustapääetana leviää tahattomasti ihmistoiminnan seurauksena lähinnä kasvi- ja taimimateriaalin sekä maa-aineksen mukana.

Korkeapiiskua lukuun ottamatta mainitut kasvilajit sekä mustapääetana ovat vakiintuneet Suomen luontoon, ja niiden torjunta vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Hallintasuunnitelma perustuu Luonnonvarakeskus Luken selvitykseen ja riskianalyysiin siitä, miten laajasti lajit Suomessa esiintyvät, mitä väyliä pitkin ne pääsevät tahattomasti leviämään ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua.

Järjestyksessään kuudes hallintasuunnitelma täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.