Turha pahvilaatikko putosi pois verkko-ostoksesta – yksi laatikko suojaa tuotetta ja luo mielikuvaa tuotemerkistä

Tuliko verkkokaupasta tilaamasi joululahja yhdessä pahvilaatikossa?

Se ei ollut virhe, vaan todennäköisimmin tuotteen valmistajan ja myyjän tavoite. Parin viime vuoden aikana verkkokaupassa on yleistynyt niin sanottu ship in own container -periaate eli suomeksi ”lähetys omassa pakkauksessa”.

Esimerkiksi verkkokaupasta ostettua kenkäparia ei enää pakata kenkälaatikkoon, joka taas pakataan kuljetusta varten toiseen laatikkoon.

Isot verkkokaupat yrittävät vähentää pakkausten määrää. Se on myös keskeneräisen EU:n pakkausdirektiivin keskeisenä tavoitteena.

Lähtökohtaisesti kartonkipakkauksesta tehdään niin luja, että se kestää yksinään kuljetuksen rasitukset ja suojaa sisällä olevaa tuotetta. Tai sitten ruskea aaltopahvipakkaus on viimeistelty niin tyylikkääksi, että se voidaan toimittaa sellaisenaan kuluttajalle.

Euroopassa on loppuvuodesta tehty useita pakkauksia jalostavien yritysten omistusjärjestelyjä, joissa yhtenä motiivina on ollut halu päästä lähelle verkkokaupan valtavia logistiikkakeskuksia.

Esimerkiksi belgialainen VPK Group osti enemmistön italialaisesta Zetacarton-pakkausjalostajasta ja vähemmistön englantilaisesta Ribbestä. Belgialaisyritys pyrkii laajentumaan maantieteellisesti, mutta se haluaa myös logistiikkakeskusten lähelle. Kummassakin kaupassa se osti niin sanottua fanfoldia eli taiteltua pahvikäärettä tekeviä kartongin jalostajia.

Saksalainen Carton Group on niin ikään laajentunut useilla yritysostoilla tänä vuonna. Se on ostanut Isosta-Britanniasta Wrapologyn ja Duncan Print Groupin. Wrapology tekee luksuspakkauksia ja Duncan Print Group lääke-, ruoka- ja juomapakkauksia kuluttajille.

Carton Group hankki Saksasta aaltopahvia jalostavan Noble-pacin ja Italiasta Europoligraficon. Pääomasijoittajien omistama Carton Group ilmoittaa tavoitteekseen olla jonain päivänä johtava eurooppalainen pakkausalan toimija.

Euroopassa useilla isoilla aaltopahvivalmistajilla on sekä omaa kartonkivalmistusta että jatkojalostusta. Näin toimivat esimerkiksi isot pelurit irlantilainen Smurfit-Kappa, englantilainen DS Smith tai Stora Enso. Myös yritysostaja VPK Groupilla on omaa kartonkituotantoa.

Näiden niin sanotusti vertikaalisesti integroituneiden yritysten ulkopuolella Euroopan pakkausjalostus on pirstaloitunutta. Tämä koskee varsinkin kuluttajille suunnattua niin sanottua kotelokartonkijalostusta.

Ala kuitenkin keskittyy, kuten loppuvuoden esimerkit kertovat. Omistajaa vaihtaneiden, usein perheomisteisten, yritysten liikevaihto on tyypillisesti muutamia kymmeniä miljoonia euroja ja ne työllistävät 50–100 työntekijää.

Tämä useiden satojen jalostajien joukko käyttää kartonkitehtaiden, vaikkapa Metsä Boardin tekemiä kartonkeja. Metsä Board toimittaa jatkojalostajille kotelokartonkia pienempiin usein kuluttajille suunnattuihin pakkauksiin sekä niin sanottua valkoista laineria, jota käytetään aaltopahvin pintakerroksessa. Se ei toimi jalostajana.

Stora Enso tekee Varkaudessa aaltopahvin raaka-ainetta.  Kuva: Pentti Vanska

Jos jalostajaporras keskittyy vähitellen, niin onko itsenäisille kartonkivalmistajille pelitilaa? Yritysten yhdistelystä huolimatta jäljelle jää vielä paljon itsenäisiä jatkojalostajia, jotka ainakin periaatteessa voivat valita raaka-ainetoimittajansa.

Tässä yhteydessä pitää käyttää sanaa periaatteessa, koska jatkojalostajien asiakkaat, isot kuluttajatuoteyritykset, saattavat sanella minkä tuottajan kartonkia ne haluavat pakkauksiinsa.

Pohjois-Amerikassa jalostusmarkkina on keskittyneempi kuin Euroopassa. Tämä koskee sekä aaltopahvijalostusta että kotelokartonkia. Muutamalla isolla pelurilla, kuten International Paperilla ja WestRockilla on sekä omaa kartonkituotantoa että jalostusta.

Syyskuussa julkistettiin megaluokan uutinen Smurfit Kappan ja WestRockin yhdistymisestä. Smurfit Kappa on Euroopan suurin pakkausalan yritys ja WestRock Yhdysvaltain toiseksi suurin. Yhdessä Smurfit WestRockin on maailman suurin pakkausalan yritys noin 34 miljardin dollarin eli noin 31 miljardin euron liikevaihdoilla. Fuusioyhtiöllä on sellu- ja paperitehtaita sekä jalostuslaitoksia kolmella mantereella.

Fuusioyhtiö etsii kymmenien miljoonien tuotannon tehostamishyötyjä. Se varmasti haluaa toimia asiakkailleen niin sanottuna täyden palvelun talona ja pitää nykyiset asiakkaat itsellään ja hamuta uusia.

Vastakysymys kuluu, kuinka paljon teollisuus ja kauppa haluavat sitoutua yhteen toimijaan. Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa on itsenäisiä jalostajia, jotka tarjoavat vaihtoehtoja niin kartongintekijöille kuin pakkausten ostajille.

Jalostajat tekevät koko ajan tuotekehitystä. Seuraavaksi yleistynee jo pienessä mittakaavassa käytetty kartonkisten kuljetuslaatikoiden uudelleenkäyttö. Sama laatikko palvelee useamman kerran ja siihen vain vaihdetaan kansilehti.