Maastopalot ovat tuhonneet tuhansia hehtaareja metsää Euroopassa. Kuvituskuva. Kuva: Jaakko Kilpiläinen
Kanadassa palanut Itä-Suomen kokoinen alue, Etelä-Euroopan palot vaatineet kuolonuhreja
Tuhoisat maastopalot ovat polttaneet miljoonia hehtaareja maata ja vaatineet useita ihmishenkiä.
Kanadan maastopalot värjäsivät alkukesällä iltataivaan oranssiksi Suomessakin. Kuva: Johannes TervoKanadassa on tänä kesänä palanut 7,4 miljoonaa hehtaaria maata, kertoo Kanadan metsäpalokeskus (Canadian Interagency Forest Fire Centre, CIFFC). Palanut alue vastaa suunnilleen itäisen Suomen eli Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien yhteenlaskettua pinta-alaa.
Kanadassa palaa vuosittain keskimäärin reilu 4 miljoonaa hehtaaria maata. Jo kolmatta vuotta putkeen maastopalot ovat olleet sitä laajempia.
Vuonna 2023 Kanadassa paloi ennätykselliset 17 miljoonaa hehtaaria, mikä on noin puolet Suomen pinta-alasta ja yli neljä kertaa enemmän kuin maastopalokaudella keskimäärin. Viime vuonna maastopalot tuhosivat reilut 5 miljoonaa hehtaaria.
Kuluvan vuoden maastopalotilanne on jo elokuun puolessavälissä 1980-luvulla alkaneen mittaushistorian toiseksi pahin.
Maastopalojen professori Mike Flannigan Thompson Rivers -yliopistosta kertoo Kanadan yleisradiolle, ettei ole koskaan nähnyt kolmea pahaa maastopalokautta putkeen.
”Olen nähnyt kaksi peräjälkeen; vuosina 1994 ja 1995. En ole koskaan nähnyt kolmea. Tämä on pelottavaa.”
Noin 60 prosenttia maastopaloista on keskittynyt Kanadan keskiosissa sijaitseviin Saskatchewanin ja Manitoban provinsseihin.
Lähes puolet Manitobasta on metsän peitossa. Loput pinta-alasta on preeriaa, joka on laajalti muutettu viljelysmaaksi. Myös Saskatchewan on metsää ja preeriaa.
Maastopalot ovat vakavia myös Brittiläisessä Kolumbiassa maan länsirannikolla, sen viereisessä Albertassa ja Ontariossa Manitoban itäpuolella.
Jopa maan itäisimmässä provinssissa – Newfoundland ja Labrador – on yhdessä maastopalossa tuhoutunut yli 5 200 hehtaaria, vaikka palot alueella ovat harvinaisia.
”Nämä palot ovat olleet katastrofaalisia.”
Ainoastaan vuoden 2023 jättimaastopaloissa pahoin kärsinyt Quebec on säästynyt tänä kesänä. Kiitos siitä kuuluu sateiselle keväälle ja alkukesälle.
”Maastopalot ovat tyypillisiä boreaalisen vyöhykkeen kesäkuukausina, mutta viime vuosina ne ovat olleet epätavallisen vakavia ja pitkäkestoisia”, sanoo Copernicuksen vanhempi tutkija Mark Parrington tiedotteessa.
”Nämä palot, samoin kuin eteläisen Euroopan ja itäisen Välimeren alueen maastopalot, ovat olleet katastrofaalisia alueiden yhteisöille.”
Euroopassa Kypros kärsi heinäkuun 22. ja 23. päivinä tuhoisista maastopaloista, jotka vaativat myös ihmishenkiä. Turkissa maastopalojen sammutustöissä menehtyi heinäkuussa ainakin 10 henkeä.
Maastopalot ovat viime päivinä aiheuttaneet kuolonuhreja myös Espanjassa, Albaniassa sekä Montenegrossa. Maastopalot jatkuvat lisäksi Portugalissa, Kreikassa ja Turkissa.
Tuhansia ihmisiä on evakuoitu kodeistaan ympäri Eurooppaa.
Maastopalot ovat seurausta pitkään jatkuneista helteistä ja kuivuudesta. Lämpötilat ovat monin paikoin kohonneet 40 celsiusasteen tuntumaan ja siitä yli.
Heinäkuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian kolmanneksi lämpimin. Ainoastaan vuosien 2023 ja 2024 heinäkuut ovat olleet kuumempia.
Euroopassa lämpötila oli 1,3 astetta vuosien 1991–2020 heinäkuun keskimääräisten lämpötilojen yläpuolella.
Heinäkuu oli maailmanlaajuisesti 1,25 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Pariisin ilmastosopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
