Ilari Pirttilää haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso. Kuva: Jarkko Sirkiä
Ihmisen ääni puuttuu metsäkeskustelusta, sanoo Ilari Pirttilä – näin hän vähentäisi vastakkainasettelua
Metsäalan työntekijöitä pitäisi Pirttilän mukaan kannustaa osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Metsäala kärsii viestinnän puutteesta, sanoo Ilari Pirttilä. Kuva: Jarkko SirkiäMetsämiesten säätiö julkaisi syksyllä tutkimuksensa, jonka mukaan kolme neljästä metsäammattilaisista uskoo, että metsäuutisointi ei perustu tosiasioihin.
”Tutkimuksessa oli iso vastaajamäärä, yli 1 500 metsäammattilaista Suomesta. Me katsomme, että metsäkeskustelu ei perustu tosiasioihin, se on asenteellista ja tarkoitushakuista”, sanoo Metsämiesten säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä MT Livessä.
”Taustalla on se, että metsillä on monia eri arvoja ja tulokulmia, ja media hyötyy siitä vastakkainasettelusta, jonka sosiaalinen media luo. 90 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että metsäkeskustelu ja -uutisointi on Suomessa vahvasti kärjistynyttä.”
Pirttilän mukaan tämä johtuu siitä, että nykyään monen ihmisen oma arki on kaukana alkutuotannosta. On mahdotonta arvostaa asiaa, jota ei tunne.
”Ei esimerkiksi tiedetä, että valtaosan metsistä omistaa ihmiset. Ei tiedetä, miksi talousmetsiä hyödynnetään taloudellisesti.”
”Jos työnantaja ei tue, kouluta ja siedä virheitä, metsäammattilaisia ja heidän osaamistaan ei saada yhteiskunnassa kuuluviin.”
Säätiö jakaa palkintoja metsäalan viestintää tukeville työnantajille. Pirttilän mukaan ajatus on lähtöisin juuri tiedon puutteesta.
”Metsäalan viestinnässä kuuluu organisaatioiden ääni. Sieltä puuttuu ihmisen ääni.”
Metsäalan työnantajien pitäisikin Pirttilän mukaan kannustaa työntekijöitä viestimään työstään enemmän.
”Jos työnantaja ei tue, kouluta ja siedä virheitä, metsäammattilaisia ja heidän osaamistaan ei saada yhteiskunnassa kuuluviin”, Pirttilä sanoo.
”Metsäammattilaisten Tiktokiin tekemät videot ovat valtavan suosittuja. Siellä ihminen kertoo omasta arjestaan. Se on iso hyödyntämätön mahdollisuus.”
Metsäkeskusteluun ei ole kuitenkaan pakko osallistua, Pirttilä muistuttaa. Keskustelun pitää olla rakentavaa ja näkökulmia avaavaa, ei ääripäiden väittelyä.
”Jos keskustelu menee liian ääreväksi, niin siitä on ihan OK poistua.”
Yksi somessa erityisen paljon kuohuttanut aihe on metsästäminen ja etenkin lasten metsästysharrastus. Metsästäjiä on jopa syytetty siitä, että he nauttivat tappamisesta.
”Tämä liittyy maaseutu–kaupunki-vastakkainasetteluun. Se kertoo siitä, että metsästyksen syvintä olemusta ei ymmärretä”, Pirttilä sanoo.
”Väitän, että metsäammattilaiset ovat hakeutuneet alalle, koska heitä kiinnostaa luonto ja he rakastavat metsiä. Heidän elämäntapansa on lähellä luontoa; he harrastaa metsästystä, kalastusta, retkeilyä, sienestystä, marjastusta, hevosia, koiria.”
Pirttilän mukaan sama luonnonläheisyys pätee myös metsästäjiin.
”Metsästys on 99-prosenttisesti muuta kuin tappamista.”
Pirttilä on järjestänyt kuudesluokkalaisille metsästyspäiviä 20 vuoden ajan. Hänen mukaansa se on monelle lapselle opettavainen kokemus. Lapsista löytyy usein kaksi ääripäätä.
”Nuoret pojat oppivat, että eläintä pitää kunnioittaa, ei saa räiskiä aseella. Se toinen ääripää on ne tytöt, jotka suhtautuvat varauksella koko asiaan, mutta päivän jälkeen näkevät, että tämähän on ihan muuta kuin vain sitä tappamista.”
Ilari Pirttilää haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso. Koko lähetyksen voi katsoa täältä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
