”Aivan kuin tekisin jotain rikollista työskennellessäni korjuuyrityksessä”, kuvaa eräs kyselyyn vastanneista. Kuvituskuva. Kuva: Hanne Manelius
Metsäalan ammattilaiset tyytymättömiä metsäuutisointiin – etenkin Helsingin Sanomien ja Ylen uutisointia pidetään negatiivisena
Valtaosa metsäammattilaisista on tyytymättömiä metsäuutisointiin ja julkiseen keskusteluun, selviää tuoreesta kyselystä.
Metsäammattilaisten tyytyväisyys metsäuutisointiin on heikentynyt kolmessa vuodessa. Tyytyväisten määrä puolittui vuoden 2022 tutkimuksesta. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä80 prosenttia metsäammattilaisista on tyytymättömiä metsäuutisointiin ja julkiseen metsäkeskusteluun. Asia selviää Metsämiesten säätiön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
”Tyytyväisiä on 18 prosenttia vastaajista. Tyytyväisten määrä puolittui vuonna 2022 toteutetusta edellisestä kyselystä”, kertoo tutkimuksen toteutuksesta vastannut Kari-Pekka Töyrylä Taloustutkimuksesta.
Metsäuutisointia ja -keskustelua kuvataan useimmin tunnepitoiseksi, tarkoitushakuiseksi ja ristiriitaiseksi. Vain 10 prosenttia vastaajista pitää uutisointia ja keskustelua tasapuolisena ja 23 prosenttia tosiasioihin pohjautuvana.
94 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että metsäuutisointi ja metsäkeskustelu on vahvasti polarisoitunutta. Syiksi mainitaan muun muassa, että some korostaa ääripäiden mielipiteitä, mediat elävät negatiivisista uutisista ja metsään liittyy ristiriitaisia tavoitteita.
Vastaajat toivovat medialta enemmän metsän eri arvojen yhteensovittamista, metsäalan työllisyysvaikutusten käsittelyä ja metsänomistajien asian esillä pitämistä.
Yrittäjät ja metsäkoneenkuljettajat toivovat enemmän uutisointia metsäammattilaisista.
”Paikallislehtien ja alueen maakuntalehtien uutisointi koetaan pääasiassa positiiviseksi tai neutraaliksi.”
Kokemukset metsäuutisoinnin laadusta vaihtelevat medioittain.
”Paikallislehtien ja alueen maakuntalehtien uutisointi koetaan pääasiassa positiiviseksi tai neutraaliksi”, Töyrylä sanoo.
Etenkin Helsingin Sanomien ja Ylen metsäuutisointi puolestaan koetaan negatiiviseksi tai erittäin negatiiviseksi. Helsingin Sanomien kohdatta näin ajattelee 68 prosenttia ja Ylen kohdalla 67 prosenttia vastaajista.
Lähes kolme neljännestä kyselyyn vastanneista kokee, että metsäalan maine mediassa on huono tai erittäin huono. Suunnilleen yhtä monen mielestä median metsäalasta luoma kuva on todellisuutta huonompi.
Sen sijaan 63 prosentin mielestä alan maine on hyvä työalueella asuvien ihmisen keskuudessa.
Hieman yli puolet vastaajista kokee, että työnantajalla on parempi maine kuin metsäalalla yleisesti. Useimmin näin ajattelevat sahateollisuusyrityksessä ja metsänhoitoyhdistyksessä työskentelevät.
Vajaa puolet (49 %) vastaajista kertoo, että metsäuutisointi ja julkinen metsäkeskustelu on heikentänyt heidän työhyvinvointiaan.
Syynä tähän ovat jatkuva syyllistävä sävy ja leimautumisen kokemus, keskustelun polarisoituminen sekä virheiden tekemisen pelko. Moni kuvaa jatkuvaa ”tikun nokassa olemisen” tunnetta, jolloin mikä tahansa virhe johtaa somekritiikkiin, median myllytykseen tai työmaahäirintään.
Kohut ja julkinen paine johtavat myös lisäohjeistuksiin ja koulutukseen, jotka koetaan työläiksi. Lisäksi aikaa kuluu median väittämien oikaisemiseen, mikä lisää työmäärää, mutta siitä ei saa korvausta.
Moni kokee myös ristiriitaa omien luontoarvojen ja julkisen kuvan välillä. Metsäammattilaiset tekevät usein luonnon tilaa parantavia toimia, mutta se ei näy julkisuudessa eikä sitä ymmärretä.
”Aivan kuin tekisin jotain rikollista työskennellessäni korjuuyrityksessä”, kuvaa eräs kyselyyn vastanneista.
Metsäammattilaiset eivät halua osallistua keskusteluun somessa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääValtaosa vastaajista (78 %) on edelleen sitä mieltä, että metsäammattilaisten pitäisi osallistua julkiseen keskusteluun nykyistä enemmän. Silti vain neljäsosa kokee, että työnantaja rohkaisee tekemään niin.
Tutkimuksen avointen kysymysten perusteella keskusteluun osallistuminen olisi helpompaa, jos keskusteluympäristö olisi turvallinen ja kunnioittava. Vastaajat arvostavat kasvotusten käytyjä keskusteluja ja välttelevät somea aggressiivisen sävyn takia.
Lisäksi toivotaan neutraalia, tutkimukseen ja faktoihin nojaavaa keskustelua, jossa osapuolet kuuntelevat ja hakevat kompromisseja. Journalismilta puolestaan toivotaan tasapuolisuutta ja faktantarkistusta.
Kyselyyn vastanneet eivät halua käydä keskustelua vapaa-ajallaan, vaan toivovat, että siihen olisi varattu työaikaa. Lisäksi kaivataan työnantajan selkeää ohjeistusta siihen, mitä sanotaan ja millaisessa roolissa.
Kysely toteutettiin 25.8.–10.9.-2025. Kyselyyn vastasi 1536 metsäammattilaista. Virhemarginaali noin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa. Edellinen tutkimus toteutettiin 2022. Silloin vastaajia oli 651.
Juttua muokattu 1.10.2025 kello 15.11. Vaihdettu jutun otsikko.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
