• Metsäkeskustelu repii sielua – jokainen miettiköön, miten ilmapiiriä voisi parantaa

    Sielua repivää keskustelua ei käydä vain metsästä. Viime vuoden lopulla julkistetun Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 70 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin tila on menossa hälyttävään suuntaan.
    Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vaihtaa valtakunnan politiikan Espoon kaupunginjohtajan tehtävään. Hän on väsynyt nykyiseen syyllistävään ja kärjistävään keskusteluun.
    Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vaihtaa valtakunnan politiikan Espoon kaupunginjohtajan tehtävään. Hän on väsynyt nykyiseen syyllistävään ja kärjistävään keskusteluun. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Pääkirjoitus|Metsä
    30.10.202406:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Espoon kaupunginjohtajaksi siirtyvä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on saanut kansaedustajan ja ministerin tehtävistä tarpeekseen. Lauantaina pidetyssä Metsäpäivien paneelissa hän totesi, että syynä kyllästymiseen on keskusteluilmapiiri. Mykkäsen mukaan yleisesti syyllistävä ja kärjistävä keskustelu on lähes tappanut hänet henkisesti. (MT 28.10.)

    Mykkäsen mukaan metsäasioista häntä on haukuttu kaikista suunnista puolitoista vuotta ja kaikista asioista kymmenen vuotta. Hän arvioi, ettei kukaan voi pitkään moista jaksaa. Metsänomistajien on pitänyt.

    Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan toisenlaisten mielipiteiden sietämistä.

    Julkisen keskustelun ja erityisesti metsäkeskustelun tasosta kertoo karusti se, ettei sitä kestä edes kokenut kansanedustaja ja monikertainen ministeri. Mykkästä ei ole ollut yksin metsäkeskustelussa syytettyjen penkillä. Eteläsavolainen metsänomistaja Kaisa Ralli muistutti paneelissa, että metsänomistajia syyllistetään julkisessa keskustelussa voimakkaasti. Hänen mukaansa se menee erityisesti iäkkäämmillä metsänomistajilla "ihon alle".

    Mykkänen toivoo erityisesti medialta, että "joskus päästäisiin sellaiseen tilanteeseen, että lehtiä ei myydä syyttelyllä, kärjistämällä ja provosoimalla". Samaa toivovat myös metsänomistajat. He haluaisivat, että heidät otettaisiin keskusteluun mukaan.

    Metsämiesten säätiön Taloustutkimukselta tilaaman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia metsänomistajista on sitä miltä ettei metsäkeskustelu pohjaudu tosiasioihin. Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikön Tomi Saarnion mukaan metsänomistajat kokevat julkisen keskustelun tarkoituksenhakuisena, tunnepitoisena ja metsänomistajia syyllistävänä. (Metsämiesten säätiö 17.6.)

    Sielua repivää keskustelua ei käydä vain metsästä. Viime vuoden lopulla julkistetun Hyvin sanottu -tutkimuksen mukaan suomalaisista lähes 70 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin tila on menossa hälyttävään suuntaan. Jokainen voi miettiä kohdallaan, miten keskusteluilmapiiriä voisi parantaa. Yksimielisyyteen ei tarvitse päästä, mutta vastakkainasettelun sijaan tarvitaan toisenlaisten mielipiteiden sietämistä.

    Lisää aiheesta
    • Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen kertoi lauantaina, kuinka raskasta metsäkeskustelu on hänelle ollut.

      Metsäpolitiikka | Väistyvä ympäristöministeri Mykkänen Metsäpäivillä: ”Syyllistävä keskustelu on lähes tappanut henkisesti”

      Tilaajalle
    • Metsänomistajien mielestä nykyinen metsäkeskustelu hyödyttää lähinnä ympäristöjärjestöjä.

      Metsä | Metsänomistajat ovat tyytymättömiä metsäkeskusteluun − vain ympäristöjärjestöt hyötyvät

    • ”Toisten mielipiteiden vääräksi todistaminen ei ole paras tapa saada tavoitteilleen hyväksyttävyyttä”, Eveliina Pokela sanoo.

      Metsäpolitiikka | Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela toivoo suvaitsevuutta metsäkeskusteluun ‒ ”Tavoitteenamme on koota yhteen metsää eri tavalla lähestyviä ihmisiä”

      Tilaajalle
    • Keskustelu perhemetsän tulevaisuudesta saattaa olla helpointa aloittaa yhteisistä metsämuistoista ja edellisten polvien työn ja hiljaisen tiedon kunnioittamisesta.

      Metsänhoito | Savolainen metsäkeskustelu on aloittamista vaille valmis

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 5

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    ”Olisi varmaan kivaa ja hyödyllistä, jos metsässä kulkiessasi voisi katseella tunnistaa kasveja ja lintuja sekä määrittää metsän kasvupaikan,” pohtii Simo Jaakkola kolumnissaan. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Älylaseilla metsätieto suoraan silmille? Laseista voi pian olla hyötyä myös koneenkuljettajille

  • Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Metsäkoneurakointi sukeltaa vakaalta pohjalta sumuun ‒ FinnMETKO 2026 antaa osviittaa alan investoinneista

  • FinnMetko 2026 -näyttelyssä on esillä laajasti koneyrittämisen kalustoa. Metsäkonepuolella esillä ovat niin pienemmät, kuin suuremmatkin koneet.

    Koneviesti | FinnMetko 2026 -näyttelytapahtuma syyskuun alussa – tuttu alue Jämsässä täynnä toimintaa