Päättäjien Metsäakatemian johtaja Eveliina Pokela toivoo suvaitsevuutta metsäkeskusteluun ‒ ”Tavoitteenamme on koota yhteen metsää eri tavalla lähestyviä ihmisiä”

Miksi metsäalan viestintä tuntuu usein jäävän metsä­keskustelussa alakynteen?

Metsäalan ammattilaiset haluavat sisällyttää viestintäänsä metsän kaikki ulottuvuudet eli luonnon, ihmisen ja talouden, jolloin sanoma menee usein hieman monimutkaiseksi. Mediassa näkyvät paremmin yksinkertaiset viestit, joissa käsitellään metsää vain yhdestä tulokulmasta.

Media kaipaa metsäalalta nopeaa, helposti ymmärrettävää ja konkreettista viestiä siitä, mitkä ovat alan toimijoiden ratkaisut globaaleihin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Mihin tarvitaan Päättäjien Metsäakatemiaa?

Haluamme antaa nykyisille ja tuleville päättäjille kokonaiskuvan metsien yhteiskunnallisesta merkityksestä, jotta metsiä ei katsottaisi vain yhdestä näkökulmasta tai vain oman poliittisen agendan pohjalta. Koko 28 vuoden toiminta-aikanamme tavoitteenamme on ollut lisätä päättäjien kiinnostusta metsäasioihin. Nyt metsätietoa todellakin halutaan, sitä ei tarvitse tuputtaa. Metsäakatemian on käynyt jo 1 600 päättäjää.

Millaista toimintaa teillä on tänä vuonna?

Konseptiimme kuuluu vuosittain kaksi neljän päivän mittaista peruskurssia, joiden maastojaksot ja tehdasvierailut järjestetään eri puolilla Suomea. Tänä vuonna suuntaamme kursseillamme Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.

Peruskurssien lisäksi meillä on ajankohtaistilaisuuksia Metsäakatemiaan aikaisemmin osallistuneille. Maaliskuussa pidimme tilaisuuden Aalto-yliopistolla ja kuulimme, millaista tutkimusta siellä tehdään puumateriaalien parissa.

Kesällä järjestämme Metsä Groupin kanssa muutaman retken, joilla akatemian käyneitä viedään tutustumaan metsäkohteisiin ja Lohjalla sijaitsevaan Nemus Futurum -vierailukeskukseen.

Puupohjaisia innovaatioita esittelevän Uusi puu -hankkeen kanssa järjestämme syksyn valtakunnallisilla Metsäpäivillä tilaisuuden, jossa pohdimme puun roolia vihreässä siirtymässä.

Keitä Metsäakatemian kursseille kutsutaan?

Kurssin aikaisemmin käyneiden suositukset ovat merkittävässä roolissa. Teemme myös omaa kartoitusta ja kutsumme akatemiaan esimerkiksi nousevia poliittisia päättäjiä, tutkijoita, kansalais- ja nuorisojärjestöjen edustajia ja sosiaalisen median vaikuttajia.

Noin kolmannes kunkin kurssin osallistujista on metsäalan asiantuntijoita ja kaksi kolmasosaa metsäalan ulkopuolelta tulevia. Tavoitteenamme on koota yhteen metsää eri tavalla lähestyviä ihmisiä, ja tässä olemme onnistuneet hyvin.

Tuoko kurssin maastojakso osallistujille yllätyksiä?

Maastojaksoilla esimerkiksi metsäalan osaajien ammattitaito ja ammattiylpeys ovat tehneet kurssilaisiin vaikutuksen. Usein hämmästellään vaikkapa metsäkoneenkuljettajien kykyä ajaa konetta ja tehdä samaan aikaan lukuisia päätöksiä.

Kysymyksiä tulee yllättävistäkin asioista. Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen kohteella ihmeteltiin sitä, miksi kuormatraktorin kulkemille urille on jätetty rumia hakkuutähteitä. Kysyjä odotti, että jatkuvan kasvatuksen kohteella metsän pohja on aina tasainen, rikkomaton ja kauniisti sammalpeitteinen. Nämä pienet havainnot ja niiden jälkeen käyty keskustelu avaavat osallistujille konkreettisesti metsänkasvatuksen käytäntöjä.

Millaiset asiat nousevat kurssilaisten keskusteluissa vahvimmin esille?

Osanottajia kiinnostavat tällä hetkellä erityisesti ilmastoasiat, monimuotoisuuskysymykset ja metsätalouden vesistövaikutukset. He haluavat kuulla, kuinka metsäala vastaa globaaleihin haasteisiin ja kuinka metsäsektori aikoo uudistua.

Metsäakatemian vahvuutena on nimenomaan kaksisuuntainen viestintä. Kurssille osallistuvat metsäalan edustajat pääsevät jakamaan osaamistaan, mutta he ovat myös oppimassa ja havainnoimassa sitä, ovatko toimintamme ja alan painopisteet yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä.

Muut osanottajat kertovat metsäammattilaisille, miten he näkevät metsäalan toimineen ja millaisia odotuksia metsille jatkossa asetetaan.

Paras palaute on se, kun osanottajat kertovat saaneensa lisää tietoa ja kertovat ymmärtävänsä paremmin muiden toimijoiden näkökulmia.

Mistä Päättäjien Metsäakatemian rahoitus tulee ja onko se riittävä?

Olemme siitä onnellisessa asemassa, että Suomen Metsäsäätiö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat olleet rahoittajinamme alusta alkaen, ja uskoksemme ne jatkavat rahoittajina edelleen. Inflaation myötä esimerkiksi kuljetus- ja majoituskustannukset ovat nousseet hurjasti, ja pieni indeksikorotus olisi nyt tarpeen.

Onko EU-päättäjien metsäakatemia saamassa jatkoa?

Ruotsalaisten metsäalan organisaatioiden kanssa toteutettu EU-päättäjien metsäakatemia on järjestetty kaksi kertaa Suomessa ja kerran Ruotsissa. Viimeisin EU-metsäakatemia järjestettiin viime syksynä Suomessa. Yli puolet 30 osanottajasta oli kärkikohderyhmäämme eli jäsenmaiden, parlamentin ja komission virkamiehiä ja päättäjiä. Saimme kolmepäiväisestä akatemiasta erinomaista palautetta.

Annamme nyt eurovaalien myötä aikaa parlamentaariselle järjestäytymiselle, mutta olemme valmiita toteuttamaan akatemian EU-päättäjille ensi vuonna yhdessä ruotsalaisten tai muiden kumppaneiden kanssa. Palautteen perusteella tällaiselle kurssille on tilausta.

Mikä on Nuorten vaikuttajien metsäfoorumi?

Se on Päättäjien Metsäakatemian pikkusisko, joka on järjestetty kymmenen kertaa. Foorumiin kootaan aktiivisia nuoria vaikuttajia etu-, harrastus- ja kansalaisjärjestöistä ja tarjotaan heille paikka vaihtaa ajatuksia metsäasioista. Keskustelu Nuorten metsäfoorumissa on aitoa, vilkasta ja suoraa. Myös nuorilla tavoitteet isoissa asioissa ovat samansuuntaisia mutta keinot tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisia.

Valitettavasti emme saaneet rahoitusta nuorten metsäfoorumiin vuosille 2023 ja 2024. Osa nuorista kutsutaan nyt mukaan Päättäjien Metsäakatemiaan. Näkisin kuitenkin tärkeäksi sen, että tulevaisuuden päättäjät osallistetaan metsäkeskusteluun jatkossakin ikioman foorumin muodossa.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Toissa viikonloppuna kävin tyttäreni syntymä­päiväjuhlien jälkeen lasten kanssa metsäretkellä Helsingin keskuspuistossa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2024.