Sahausmäärien kasvu selittyy hyvällä alkuvuodella. Kuva: Kari Lindholm
Puun korkea hinta ja viennin heikko veto rassaavat sahoja
”Venäjä pystyy edelleen toimimaan laajasti Euroopan ulkopuolisessa puutuotekaupassa.”Tilaajalle
Sahat kipuilevat tukin korkean hinnan ja viennin heikon vedon kanssa. Kuva: Jaana KankaanpääSahateollisuuden mukaan puun korkea hinta ja viennin heikko veto heikentävät sahojen kilpailukykyä. Siitä huolimatta sahat ovat tänä vuonna pyörineet entistä vinhemmalla vauhdilla.
”Valoa ei näy tunnelin päässä vieläkään. Sahateollisuuden markkinat ovat olleet koronan jälkeen haasteelliset ja rakentaminen mataa edelleen sekä kotimaassa että Euroopassa”, summaa toimitusjohtaja Tino Aalto Sahateollisuudesta.
Euroopan taantuma koettelee sahoja, sillä yli puolet sahateollisuuden kahdestakymmenestä tärkeimmästä vientimaasta sijaitsee Euroopassa.
”Puun hinta on korkea verrattuna pidemmän aikavälin tasoon.”
Haasteista huolimatta sahayritysten tuotanto nousi tammi-syyskuussa 8,8 miljoonaan kuutiometriin. Parannusta edellisvuodesta kertyi 9 prosenttia.
Aalto selittää, että edellisvuoden vertailukuukaudet olivat heikkoja. Kaiken lisäksi tuotantomäärän lisäys painottui kevättalveen, jolloin kasvua tuli yli viidennes.
Vuoden edetessä kasvu on hyytynyt. Se kertoo, ettei rakentaminen ole vieläkään elpynyt.
Sahatavaran viennissä vuoden alkupuolisko näytti kasvua 12 prosenttia. Vientihinnat nousivat 7 prosenttia.
Aallon mukaan ongelmana on, että tukin hinnan nousu on vientihintoja nopeampaa. Tukki taas on sahojen ylivoimaisesti suurin kustannuserä.
Vientihinnat ovat 15 vuoden aikana nousseet kuusella 20 ja männyllä 22 prosenttia, kun samaan aikaan tukkipuun hinnat ovat nousseet 70 prosenttia.
”Tukkipuun hinnat ovat tulleet viime viikkoina hieman alaspäin, mutta silti puun hinta on korkea verrattuna pidemmän aikavälin tasoon”, Aalto jatkaa.
Tino Aallon mukaan sahat odottavat edelleen rakentamisen elpymistä. Kuva: Sanne KatainenVenäjän hyökkäyssota on muuttanut sahojenkin toimintaympäristöä. Aallon mukaan Venäjä pystyy yhä toimimaan laajasti Euroopan ulkopuolisilla puutuotemarkkinoilla.
Esimerkiksi Kiinassa Venäjä on ylivoimaisesti suurin sahatavaran viejämaa. Suomen vienti Kiinaan onkin laskenut viime vuodesta selvästi.
Pidemmällä tähtäimellä Aalto näkee Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa uusia mahdollisuuksia.
Alueen väestö on nuorta ja vaurastuvaa, ja rakentamistarve lisääntyy tulevina vuosina. Miinuksena on alueen epävakaus.
”Sahateollisuuden mielestä Suomen ei tule hyväksyä komission esitystä.”
Sahayrittäjät seuraava huolestuneina EU:n metsäkatoasetuksen etenemistä. Sen alkuperäinen tavoite oli puuttua kestämättömään eteläamerikkalaiseen maataloustuotantoon.
Asetus on kuitenkin levinnyt koskettamaan useita tuoteryhmiä myös Euroopassa, mukaan lukien sahateollisuus.
Asetuksen voimaantuloa on siirretty jo kerran ja toimeenpanon tueksi yrityksille on laadittu suuret määrät hyvin monimutkaisia ohjeistuksia.
”Sahateollisuuden mielestä Suomen ei tule hyväksyä komission esitystä. Asetuksen toimeenpanoon tarvitaan vuoden lisäaika ja sen aikana sitä tulee keventää merkittävästi”, Aalto vaatii.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
