Kansanedustaja tuomitsee ministeri Mykkäsen tavan toimia – ”Tällä kertaa se oli raakut, mitä se on seuraavaksi?”
Kansanedustaja Eerikki Viljasen (kesk.) mielestä ympäristöministeri Kai Mykkänen käytti julkisuutta hyväkseen kertomalla etukäteen, mitä ministeri haluaa metsäyhtiöiltä raakkutapauksessa.Tilaajalle
Kansanedustaja Eerikki Viljasen (kesk.) mukaan taloudellisen näkökulman on kuljettava koko ajan rinnalla, jos metsätalouskäytössä olevia alueita halutaan jättää metsätalouden ulkopuolelle. Kuva: Sanne KatainenKansanedustaja ja MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.) pitää ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) toimintaa äärimmäisen poikkeuksellisena Hukkajoen raakkutapauksessa.
”Julkisen paineen alla ministeri ryhtyy keskustelemaan kaupallisten toimijoiden kanssa. Sitä ennen hän lausuu julki omat toiveensa, mitä hän odottaa niiltä”, Viljanen sanoo.
Viljanen painottaa, että tapaamisessa eivät olleet mukana edes kaikki, joita asia koskee. Tällä hän viittaa metsänomistajien edustajiin.
”Tätä on vaikea ymmärtää.”
Viljasen mukaan tilanne olisi ollut eri, jos ministeri ei olisi ennakkoon julkistanut tavoitteitaan.
”Ensin asetetaan rima ja sitten kutsutaan valikoiden mukaan osapuolia suuren julkisuuden saattelemana. Tätä on vaikea nähdä kestävänä tapana toimia.”
Viljanen painottaa, että Hukkajoen tapausta tutkitaan rikoksena, ja sen mukaiset prosessit ovat menossa. Raakkuja pitää suojella.
”Mihin tällainen Mykkäsen malli voi johtaa? Jos ministerit ottavat vastaavanlaisen lähestymistavan jossain muussa tunteita kuohuttavassa asiassa. Aletaanko yksittäisten rikosten tai väärinkäytösten varjolla tekemään suuria periaatteellisia linjauksia?”
Kansanedustaja Viljasen mielestä on käsittämätöntä, että maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei ole kertonut omaa kantaansa ympäristöministeri Mykkäsen toimintaan, metsänomistajan asemaan, omaisuudensuojaan tai metsätalouden toimintaedellytyksiin.
Mykkäsen tapaamisen jälkeen Metsäteollisuus ry:n tiedote kertoi sen jäsenyritysten sitoutuvan 50 metrin suojavyöhykkeeseen raakkujokien varrella.
Viljasen mukaan se on firmojen asia, mihin ne sitoutuvat ja mihin eivät.
”Periaate on kuitenkin erikoinen. Ne sitoutuivat tähän julkisen paineen alla. Nyt se oli raakut. Mikä se on seuraavaksi, kun ministeri kutsuu koolle ja esittää vaatimuksia julkisuuden paineessa? Mikä on silloin maan- ja metsänomistajan oikeusturva?”
Tehdään niin korkea kynnys, etteivät yksityiset toimijat uskalla ostaa puuta tietyiltä alueilta.
”Pahimmillaan tämä on sosialisointia tai harmaata suojelua. Tehdään niin korkea kynnys, etteivät yksityiset toimijat uskalla ostaa puuta tietyiltä alueilta. Se on sama kuin suojelupäätös, mutta siinä ei ole valituskelpoista prosessia, maanomistajaa ei ole kuultu, eikä siitä makseta korvauksia.”
Suojavyöhykkeelle jäävien puiden korvaamiseksi Viljanen ottaisi käyttöön luontoarvokaupan.
”Suojelukohteista luonnonsuojelulaissa on pykälät. Jos halutaan laajempaa joustavaa suojelua, kevyempiä hoitotoimia tai niiden rajoittamista, niin luontoarvokauppa olisi hyvä ratkaisu. Teollisuuden on korvattava sen omilla päätöksillä luontoarvojen vaalimisesta metsänomistajille lankeavat kustannukset.”
Viljasen mukaan taloudellisen näkökulman on kuljettava koko ajan rinnalla, jos metsätalouskäytössä olevia alueita halutaan jättää metsätalouden ulkopuolelle.
”Valtiolla ei ole rahaa suojeluun. Nyt julkisuuden kautta ajetaan harmaaseen suojeluun ja sen maksaa yksityinen metsänomistaja. Niin se ei kerta kaikkiaan käy. Sille pitää saada stoppi heti kärkeen.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
