Prosessiteollisuuden ammattitutkinnon suorittanut Jenni Långsved halusi kehittää osaamistaan ja pääsi oppisopimuskoulutuksen kautta töihin UPM:n Kymin tehtaille. Kuva: Tero Pajukallio
Oppisopimuskoulutuksen suosio kasvaa vauhdilla metsäteollisuudessa: Lähes kaikki opiskelijat pääsevät vakituiseen työhön
Oppisopimuskoulutus houkuttelee joustavuutensa ansiosta kaikenikäisiä hakijoita. Pienemmille paikkakunnille työvoiman löytäminen on silti haastavampaa.Tilaajalle
Mikko Nuutinen ja Sini Kurki aloittivat tammikuussa oppisopiuskoulutuksen Stora Enson Imatran tehtailla. Koulutukseen valittiin yhteensä yli 40 uutta opiskelijaa satapäisestä hakijajoukosta. Kuva: Mikko NikkinenMetsäteollisuuden oppisopimuskoulutukset ovat kasvattaneet suosiotaan niin metsäyhtiöiden kuin opiskelijoiden keskuudessa. Tulevina vuosina oppisopimusten määrä tulee kasvamaan entisestään, kun suuri määrä metsäteollisuuden työntekijöitä jää eläkkeelle.
”Tarve ei ainakaan vähene. Voi olla, että pitää miettiä tämänkin rinnalle vaihtoehtoisia rekrytointimuotoja”, pohtii Metsä Groupin HR-päällikkö Juha Rötsä.
Rötsä pitää oppisopimuskoulutusta tärkeänä metsäteollisuuden kilpailukykytekijänä, josta myös työnantaja hyötyy. Kun opiskelijat pääsevät tehtailla kokeneempien työntekijöiden oppiin, siirtyy niin sanottu hiljainen tieto eläköityviltä seuraavalle sukupolvelle.
”Aika pieni osa, yleensä enintään viidennes opinnoista on teoriaa.” Juha Rötsä
Tammikuussa yksistään suurissa metsäyhtiöissä aloitti yli sata uutta oppisopimusopiskelijaa. Stora Enson Imatran tehtaille valittiin 44 henkilöä lähes 600 hakijan joukosta, ja Metsä Groupin eri toimipisteisiin 65 opiskelijaa lähes tuhannen hakijan joukosta.
Myös UPM rekrytoi viime syksynä yli sata opiskelijaa oppisopimusohjelmiinsa. Viime vuoden loppuun mennessä yhtiöllä oli samaan aikaan noin 300 oppisopimusopiskelijaa. UPM:n koulutuspäällikön Jari Nyströmin mukaan opiskelijoita ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä paljoa.
Metsäyhtiöt käyttävät oppisopimuksia myös oman henkilöstönsä jatkokouluttamiseen.
”Myös vakituisia työntekijöitä, jotka haluavat laajentaa osaamistaan, on osallistunut koulutukseen”, kertoo Stora Enson Imatran tehtaiden henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista vastaava Leena Ojamaa.
Oppisopimuksella voi opiskella joko koko ammattitutkinnon tai hankkia lisäkoulutusta suorittamalla yksittäisiä tutkinnon osia.
”En usko, että muualla Pohjoismaissa on vastaavaa valtion rahoittamaa mallia, joka mahdollistaa alan vaihdon näin kätevästi”, Metsä Groupin Rötsä sanoo.
Metsäteollisuudessa oppisopimuskoulutuksen tarvetta on lisännyt se, että monet työtehtävät ovat nykyään vaativia, eikä niihin valmistu suoraan mistään tutkinnosta.
Oppisopimuskoulutus valmentaa esimerkiksi tuotannon, mekaanisen tai sähkö- ja automaatiokunnossapidon tai varastopalveluiden tehtäviin.
Lähtökohtaisesti koulutukseen voi hakea kuka tahansa. Joissakin osaamista syventävissä koulutuksissa on kuitenkin vaatimuksena työhön soveltuva perustutkinto tai AMK-tutkinto esimerkiksi tekniikan tai prosessiteollisuuden alalta.
”Soveltuvia tutkintoja on paljon. Myös työkokemus soveltuvalta alalta antaa hyvän pohjan”, Ojamaa sanoo.
Oppisopimuskoulutuksessa työpaikka vastaa käytännön harjoittelusta ja koulutuksesta vastaava oppilaitos teoriasta. Opinnot räätälöidään kullekin sopiviksi, ja niissä otetaan huomioon eri työtehtävien tarpeet.
”Aika pieni osa, yleensä enintään viidennes opinnoista on teoriaa. Määrä riippuu sitä, mitä tutkinnon osia opiskelija on ottanut. Oppisopimuskoulutus on muuttunut aiempaa joustavammaksi”, Rötsä arvioi.
Oppisopimusopiskelijoiden ikähaitari vaihtelee noin 20-vuotiaista yli 50-vuotiaisiin.
Osa opiskelijoista on alanvaihtajia tai jo pitkään metsäteollisuudessa työskennelleitä, jotka kaipaavat vaihtelua nykyisiin työtehtäviinsä. Houkuttelevuutta lisää myös se, että työntekijät ovat koulutuksen ajan palkallisina määräaikaisessa työsuhteessa.
Metsäyhtiöiden mukaan valtaosa työsuhteista vakinaistetaan koulutuksen jälkeen, ja lähes kaikki opiskelijat jatkavat työsuhteessa opintojensa jälkeen.
Vaikka hakijoiden määrä on kasvanut, on työvoiman löytäminen pienemmille paikkakunnille haasteellista.
UPM:n Nyströmin mukaan haasteena on ollut etenkin sähköautomaation ja kunnossapidon työntekijöiden saaminen pienemmille paikkakunnille.
Metsä Groupin Rötsä arvioi, että Kemin tänä vuonna käynnistyvä biotuotetehdas tulee olemaan todennäköisesti suosittu kohde tulevissa hauissa. Sen sijaan Kaskisiin, jonne Metsä Group harkitsee uutta taivekartonkitehdasta, työvoiman saaminen tulee olemaan haastavampaa.
”Jos hanke toteutuu, työvoiman tarve kasvaa kerralla jopa 300 henkilöllä. Rekrytointi ja kouluttaminen vaatii tällöin laajempaa oppilaitosyhteistyötä.”
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat kerran viikossa ajankohtaisia metsäuutisia ilmaiseksi sähköpostiisi tilaamalla metsäuutiskirjeen.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
