Kanadan sahat ovat kriisissä – nyt ne hakevat apua tuumien vaihtamisesta milleihin

”Onkos sulla seitenkasinelosta”, tapasi isäni kysyä myyjältä, kun haimme puutavaraa vanhan talomme korjaamiseen tai mökin rakennusprojekteihin.

Se oli myös testi myyjälle, ovatko tuumamitat hallussa. Olimme siis hakemassa rakentamisen perustavaraa, 22 millimetriä paksua ja 100 millimetriä levää karvalautaa.

Isäni kysymys tuli mieleeni, kun luin kanadalaisen Business in Vancouver -julkaisun juttua paikallisten sahojen tilanteesta.

Kanadalaiset sahat ovat ihmeissään Yhdysvaltain tullien, polkumyynti- ja tasoitusmaksujen takia. Niiden yhteisvaikutus on jopa 45 prosenttia.

Kanadan sahat ovat olleet hyvin riippuvaisia Yhdysvaltain markkinoista. Viime vuosina kanadalaisten sahojen viennistä 90 prosenttia suuntautui naapuriin, mutta nyt vientimäärät laskevat.

Pysyäkseen hengissä kanadalaiset ovat alkaneet katsella muita vientimarkkinoita. Ne ovat tulossa samoille apajille kuin eurooppalaiset ja suomalaiset sahatavaran toimittajat. Kiikarissa ovat Eurooppa, Englanti, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.

Uusien asiakkaiden saaminen edellyttää muutoksia sahojen toimintaan ja puunhankintaan Kanadassa. Edessä on niinkin perustavaa laatua oleva muutos, että tuumat pitää vaihtaa milleihin, sentteihin ja metreihin.

Business in Vancouver -julkaisun mukaan osa sahoista pystyisi käyttämään metrijärjestelmää jo nyt. Tuo mahdollisuus on perua 1990-luvulta ja 2000-luvun alusta, jolloin kanadalaiset tarjosivat sahatavaraa Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään.

Sen jälkeen millit ja sentit kuitenkin unohtuivat. Yhdysvaltain imu oli niin kova, että kanadalaiset jättivät muut markkinat ja keskittyivät tyydyttämään naapurin sahatavaran kysyntää. Toisaalta pohjoismaiset sahat saivat niin vahvan aseman muun muassa Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, että kanadalaiset katsoivat paremmaksi poistua paikalta.

Business in Vancouver kirjoittaa, että sahalinjojen trimmaus metrijärjestelmään ei ole iso asia. Sitä suurempi haaste odottaa metsässä, ketjun alkupäässä.

Kanadalaisten pitäisi omaksua meille niin tutun tavaralajimenetelmän hienoudet. Kuinka mitata, lajitella ja katkoa puut niin, että niistä saadaan paras hyöty irti.

Suomalaisille sahoille on hyvin tuttua, että ne tietävät jo ennen tukin kaatamista siitä tehtävän sahatavaran mitat, pituuden, laadun ja asiakkaan. Nyt tätä pitäisi alkaa soveltaa Kanadassa. Se ei ole ihan pikkujuttu.

Trumpin teoilla voi siis olla hyvin moninaiset seuraukset. Saattaa käydä niin, että osa sahoista jää odottamaan Trumpin kauden loppua. Tuumat milleiksi voi kuulostaa pieneltä asialta, mutta koko tuotantoketjun mullistaminen on järisyttävä muutos.

Omalta osaltani pidän yllä isän perintöä ja kyselen silloin tällöin seitenkasinelosta.