Raportti: Sahaus lähtee kasvuun, mutta eurooppalaiset kohtaavat yllättävän kilpailijan vientimarkkinoilla

Havusahatavaran maailmanmarkkinat kasvavat tulevan viiden vuoden aikana reilun prosentin vuosivauhtia, arvioi metsäekonomi ja metsäalan konsultti Glen O’Kelly.

Kasvuvauhti tarkoittaa, että viiden vuoden päästä sahatavaraa tarvittaisiin maailmalla yli 20 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän.

Kasvu johtuisi erityisesti Euroopan ja Kiinan kysynnän elpymisestä, todetaan O’Kellyn yhteistyössä Global Wood Trendsin kanssa julkaisemassa raportissa.

Sijoittajille ja teollisuuden päättäjille suunnattu raportti käsittelee havusahatavaran maailmanmarkkinoita.

Kasvusta huolimatta sahatavaran 330 miljoonan kuution kokonaiskysyntä jäisi vielä reilusti jälkeen vuodesta 2021, jolloin havusahatavaraa kului maailmanlaajuisesti yli 350 miljoonaa kuutiometriä.

Lisääntynyt kysyntä katettaisiin raportin mukaan Euroopan, Venäjän itäosien ja Yhdysvaltain kasvavasta tuotannosta.

Markkinat jakautuvat todennäköisesti karkeasti siten, että Kiinan tarpeet täyttyvät Venäjän toimituksista, Yhdysvaltain kasvava tuotanto suuntautuu maan omille markkinoille ja Eurooppa kattaa sekä omaa että vientikysynnän tuottamaa kasvua.

Heikoimmalta vaikuttaa Kanadan tilanne. Yhdysvaltain tullit rankaisevat erityisesti kanadalaisia sahayhtiöitä, joiden tuotanto on Yhdysvaltoihin suunnattu.

Eurooppalaiset yhtiöt kohtaavat todennäköisesti kanadalaista kilpailua lähivuosina – tuskin kuitenkaan kotimarkkinoillaan.

”Eurooppa on iso sahatavaran viejä, ja kanadalaisten sahojen haasteena on, että tuotanto on suunniteltu yhdysvaltalaisten mittojen tuottamiseen. Niiden looginen askel olisi kasvattaa vientiä Aasian markkinoille”, O’Kelly sanoo MT:n haastattelussa.

Hyönteistuhot ovat vähentäneet hakattavissa olevan puuston määrää varsinkin Keski-Euroopassa. Kuva: Kari Salonen

O’Kelly arvioi eurooppalaisten yhtiöiden hyötyvän Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Kanadalle asettamista tulleista, koska Yhdysvaltain oma tuotanto ei kykene vastaamaan nopeasti kotimaisen kysynnän kasvuun.

Trump on ajanut liittovaltion metsien hakkuiden kasvattamista, mutta näistä metsistä suuri osa sijaitsee eri puolilla maata kuin etelävaltioihin keskittyneet sahat.

Sahatavaran kysyntä elpyy Euroopassakin maltillisesti tulevina vuosina. Rakennusalan yhtiöiden luottamus on kääntynyt kasvuun vuosien 2022–2024 taantuman jälkeen.

Samaan aikaan sahojen tuotanto on kasvanut kysyntää nopeammin.

Eurooppalaisten sahojen näkökulmasta pulmallista on, että raaka-aine ei oikein riitä suurempaan kasvuharppaukseen. Keski-Euroopan hyönteistuhot supistavat tukin tarjontaa vielä noin 10 miljoonalla kuutiolla vuoteen 2030 mennessä. Vain harvoilla alueilla Euroopassa hakkuita on mahdollista kasvattaa.

Tuore raportti ei pureudu eroihin kuusi- ja mäntysahatavaran välille. O’Kelly arvioi, että kuusisahatavaran kysyntä saattaa kasvaa voimakkaammin kuin männyn.

Arviot tulevasta kehityksestä ovat luonnollisesti epävarmoja. Merkittäviä epävarmuuden lähteitä tulevina vuosina ovat esimerkiksi Yhdyvaltojen tullien toteutuminen, Euroopan metsäpolitiikka ja Ukrainan sodan kehittyminen.

Myös Kiinan rakentamisen kasvu on epävarmaa. Jos se ei toteudu, varsinkin Kanadan ja Venäjän sahateollisuuden ongelmat syvenevät.

Suomessa puuta on perinteisesti käytetty rakentamisessa paljon verrattuna muihin maihin. Kuva: Timo Heikkala

Sahatavaran kulutus riippuu karkeasti bruttokansantuotteesta: mitä vauraampi maa, sitä suurempi kulutus on henkeä kohti.

Riippuvuus ei kuitenkaan ole lineaarinen, vaan kulutus lakkaa kasvamasta, kun se kasvanut noin 0,2–0,4 kuutiometriin henkeä ja vuotta kohti.

Kiinassa murros on nähtävissä juuri nyt, O’Kelly sanoo.

”Kiina on kasvanut monta vuotta asuin- ja infrarakentamisen vetämänä, mutta bkt:n ja sahatavaran kulutuksen suhde on siellä heikkenemässä.”

Vuoden 2000 jälkeen havusahatavaran kulutus on kasvanut maailmanlaajuisesti puoli prosenttia vuodessa. Markkinoiden reaaliarvo on samaan aikaan supistunut 0,8 prosenttia vuodessa. Suhteessa rahan arvoon tuotanto on siis vuosien varrella tehostunut ja hinnat hieman laskeneet.

Bruttokansantuotteen ohella eri maiden sahatavaran kulutukseen vaikuttaa rakentamisen kulttuuri. Pohjoismaissa ja Suomessa puurakentamista on perinteisesti suosittu pientaloissa, joten täällä suhteellinen kulutus on ollut verrokkimaita suurempaa.

Rakentamistavat muuttuvat hitaasti. Rakentamista ohjaava politiikka voi kyllä aiheuttaa pieniä muutoksia: esimerkiksi Itävallassa ja Saksassa puurakentaminen on pärjännyt muuta rakennusalaa paremmin viime vuosina, kenties ilmastoystävällisyyden ja kiertotalousajatteluun sopivuutensa takia.

”Puurakentamisen suosiminen on myönteistä kehitystä, mutta se vaikuttaa sahatavaran kokonaiskulutukseen erittäin rajallisesti. Kulttuurimuutokset ovat hitaita.”