Luke: Kantohintojen nousu jatkuu, mutta kovin kiito on jäänyt taakse − näin paljon hinnat nousevat tänä vuonna

Puun hintojen nousu jatkuu tänä vuonna. Kovin hintaralli on kuitenkin jäänyt taakse.

”Puun kysyntä on ollut keväällä vahvaa ja kantohintataso on noussut kesää kohden. Vaikka kantohinnat nousevat edelleen, kantohintojen suurin nousu on takana”, toteaa tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksen suhdannekatsauksessa.

Kantohintojen nousun takana on venäläisen tuontipuun poistuminen markkinoilta. Sitä on tukenut energiapuun kysynnän kasvu.

Hakkuiden lievä kasvu jatkuu tänä vuonna. Kuva: Timo Heikkala

Alkuvuonna puukauppaan ja puun käyttöön vaikutti eri suuntiin vetäviä tekijöitä. Talvi oli ensinnäkin leuto, mikä hankaloitti talvileimikoiden korjuuta.

Toisaalta leuto talvi vähensi painetta ohjata kuitupuuta polttoon. Kuitupuuta käyttävän massa- ja paperiteollisuuden tuotannon kasvu jäi samaan aikaan odotettua pienemmäksi.

Kaikkineen kuitupuun kysyntä on kuitenkin kasvanut. Se näkyy myös sen kantohinnassa.

Metsäteollisuus maksoi kuitupuusta alkuvuonna 18–19 prosenttia edellisvuotta kovempaa hintaa.

Tukkipula ja korkeat kantohinnat pönkittävät sahatavaran hintaa Euroopassa. Kuva: Markku Vuorikari

Sahatavaran kysyntä veti talven aikana odotettua paremmin. Se on pitänyt yllä tukin kysyntää.

Havutukkien kantohinnat olivat tammi-huhtikuussa 12–14 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Koivutukin kantohinnassa nousua oli seitsemän prosenttia.

Luke ennustaa kuitupuiden kantohintojen kuluvan vuoden nousuksi 7–8 prosenttia. Havutukkien keskimääräisten kantohintojen nousuksi jää 5–6 prosenttia ja koivutukin neljä prosenttia.

Koko vuoden keskihinnan Luke odottaa kuusitukilla nousevan 84,2 ja männyllä 82 euroon kuutiometriltä. Mäntykuitupuulla keskihinta nousee 32,9 ja koivulla 33,5 euroon.

Leppäsen mukaan inflaatiokorjatuissa kantohinnoissakin näkyvät poikkeuksellisen suuret noin 10–15 euron tasokorotukset kuutiometriltä, kun niitä vertaa ennen vuotta 2022 vallinneeseen keskitasoon.

Venäläinen puu ei ole palaamassa teollisuuden puupulaa helpottamaan. Kuva: Satu Lehtonen

Suhdannekatsaus pohtii myös, alkaako puun tuonti Venäjältä, jos sota Ukrainassa loppuu. Toistaiseksi rauhanneuvottelut eivät ole edenneet ja tuki Venäjän pakotteille on varsin vahvaa.

”Näissä olosuhteissa puuntuonnin käynnistäminen Venäjältä olisi huomattava mainehaitta ja riski metsäyhtiöille”, Leppänen toteaa katsauksessa.

Yhtiöt ovat myös luopuneet metsäteollisuusomistuksistaan Venäjällä. Niillä ei olisi siten käytössään omasta tuotannosta syntyvää haketta ja puunhankinnasta tulevaa koivukuitupuuta.

Venäjä myös rajoitti ennen sotaa puunvientiä oman teollisuutensa tukemiseksi. Siltä osin tilanne saattaisi sodan jälkeen olla toinen. Venäjä saattaisi yrittää kasvattaa vientitulojaan myös puulla.

Tammi-huhtikuussa puuta korjattiin selvästi edellisvuoden kevättalvea enemmän. Yksityismetsissä hakkuut lisääntyivät viisi prosenttia. Varsinainen ryske kävi yhtiöiden ja Metsähallituksen metsissä, niissä hakkuut lisääntyivät 12 prosenttia.

Tukkia korjattiin kuusi ja kuitupuuta seitsemän prosenttia aiempaa enemmän. Eniten lisääntyivät kuusitukin hakkuut.

Koko vuoden teollisuuspuun hakkuukertymä nousee näillä näkymin prosentin ja päätyy 62,8 miljoonaan kuutiometriin.