Tukin hinta kolkuttelee 90 euron haamurajaa

Lyhyeksi jäänyt talvi on kiristänyt kesäleimikoista käytävää kisaa. Sen seurauksena nopeasti korjattavien päätehakkuiden tukeista on paikoin maksettu 90 euroa kuutiometriltä ja sen ylikin.

”90 euroa saattaa rikkoutua jo perustarjouksissa. Runkohinnalla tehdyissä kaupoissa tukista on maksettu jopa 95 euroa”, vahvistaa johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

MT:n kyselykierroksen perusteella 90 euron haamurajaa kolkutellaan päätehakkuissa muuallakin. Kaikki leimikkotyypit ja maakunnat sisältävä havutukkien keskihinta on sekin noussut noin 85 euroon kuutiolta.

Viime vuonna mäntytukista maksettiin tähän aikaan 75 euron keskihintaa.

Normaalisti puusta on maksettu kovinta hintaa juhannuksen tienoilla. Parin viime vuoden aikana kantohinnat eivät ole juurikaan notkahtaneet kesän huipun jälkeen.

Kantohinnat olivatkin poikkeuksellisen korkealla tähän vuoteen lähdettäessä. Niitä kannattelee venäläisen puun tuonnin päättyminen.

Kevään Metsätutka-kyselyn mukaan metsänomistajat ovat hyvin hereillä puukaupan tilanteesta. Joka kolmas metsänomistaja suunnitteli puukauppaa tälle vuodelle. Siltä osin tulos kyselyn historian korkein.

”Metsänomistajilla on myyntihousut jalassa”, totesi tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Varmimpia puukaupan tekijöitä ovat palkansaajat, yrittäjät ja maanviljelijät. Eläkeläisistä suurempi osa aikoo jättää puukaupat väliin.

Karttusen mukaan puun hyvän hinnan merkitys puukaupoille oli aiempaa suurempi.

Kyselyn perusteella metsänomistajat vaikuttivat olevan tyytyväisiä sekä puun kysyntään että kantohintoihin. Se näkyi puun hintaodotuksissa, jotka olivat aiempaa maltillisemmat.

Esimerkiksi vuonna 2021 joka toinen metsänomistaja odotti tukin hinnan vahvistumista. Tänä keväänä tukin hinnan tuntuvaa nousua odotti 2 ja lievää nousua 26 prosenttia vastanneista.

Kovimmat hintaodotukset olivat yrittäjillä ja suurimpien metsätilojen omistajilla.

Takavuosina metsänomistajia kismitti lähinnä kuitupuun heikko hinta. Viime vuosien hintaralli on lieventänyt siihenkin kohdistuvia odotuksia. Silti kolmannes kevään Metsätutkaan vastanneista metsänomistajista odotti kuitupuun hinnan edelleen nousevan.

Tältä osin aktiiviviljelijöiden odotukset vaikuttivat olevan muita vaimeammat.

Metsänomistajien odotukset ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tuore ennuste osuvat jopa yllättävän hyvin yhteen. PTT odottaa maltillista kasvua sekä puun kysyntään, hakkuisiin että kantohintoihin.

PTT:n mukaan puun keskihinta kohosi viime vuonna reilulla kymmenyksellä edeltävästä vuodesta. Nyt kantohintojen nopein nousuvaihe on jäämässä taakse.

Tänä vuonna tukin hintojen nousu jää PTT:n arvion mukaan alle neljään prosenttiin viime vuoteen verrattuna. Puulajeista kuusitukki pärjää mäntyä paremmin. Koivutukin hinta päätyy vain aavistuksen plussalle.

Ennusteen mukaan tukin nimellishintojen nousu jatkuu maltillisena myös ensi vuonna. Silloin se saattaa jäädä noin kahteen prosenttiin.

Myös kuitupuun hintaralli tasaantuu selvästi viime vuosiin verrattuna. Se kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä.

Kovat kantohinnat ja myyntimäärät nostavat metsänomistajien kantorahat uusiin ennätyksiin.

Suuret metsäyhtiöt kertoivat oman näkemyksensä puukaupan tilasta tuoreissa osavuosikatsauksissa. UPM:n viesti oli yksiselitteinen.

”Puun hinta on kestämättömän korkea”, totesi UPM toimitusjohtaja Massimo Reynaydo.

Puun korkea hinta jarrutti myös Stora Enson tulosparannusta. Yhtiön toimitusjohtaja Hans Sohlströmin mukaan yhtiö ei silti valita korkeita kantohintoja vaan sopeuttaa toimintaansa niihin.

Stora Enso on kampittanut puukustannusten jatkuvaa nousua tehostamalla toimintaa ja karsimalla kiinteitä kustannuksia.

Puun hinta on Suomessa maailman korkein, toteaa Ilkka Hämälä. Kuva: Timo Heikkala

Puukustannusten nousu oli myrkkyä myös Metsä Groupille. Se teki tuloslaskelmaan pisimmän miinuksen.

Eikä siinä vielä kaikki. Lyhyeksi jääneen talven takia yhtiö ei saanut korjattua talvileimikoita suunnitelmien mukaisesti.

”Puun hinta on Suomessa maailman korkein. Siihen nähden metsänomistajat myyvät puuta heikosti”, totesi toimitusjohtaja Ilkka Hämälä.

Hämälän mukaan talouden epävarmuus ja tuotannon seisottaminen on helpottanut tehtaiden puuhuoltoa.

”Metsäteollisuus on jo pitkään käyttänyt noin 60 miljoonaa kuutiometriä kotimaista puuta vuodessa. Jos tehtaat kävisivät täysillä, niille ei riittäisi puuta”, laski Hämälä.

Myös energiapuun käytön väheneminen tuo helpotusta tehtaiden puuhuoltoon. Kun kuitupuuta ei tarvita polttoon, sitä vapautuu jalostukseen.