Metsänomistajilla myyntihousut jalassa – puunmyyntiaikeet ennätyskorkealla

Puukaupassa puhaltavat edelleen suotuisat tuulet. Puukauppaa tälle vuodelle suunnittelevia metsänomistajia on jopa poikkeuksellisen paljon.

Metsänomistajia edustavan MTK:n mukaan metsänomistajilla on selvästikin myyntihousut jalassa. Kiinnostus puukauppoihin selittyy puun hyvällä kysynnällä ja entistä useammin myös puun korkealla hinnalla.

”Myyntipäätökseen vaikuttavista tekijöistä puun hintatason merkitys on noussut viime vuosina voimakkaasti”, vahvistaa tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Puukaupan kuviot muuttuivat nykyiselleen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Se jätti metsäteollisuuden puuhuoltoon lähes 10 miljoonan kuutiometrin aukon.

Sitä yhtiöt ovat kuroneet kiinni lisäämällä puun ostoa kotimaasta ja lähialueilta. Niukkuus puusta käänsi kantohinnat nousuun.

Luonnonvarakeskuksen mukaan tämän hetkiset kantohinnat ovat osin jopa tilastohistorian kovimmat reaalisesti laskettuina.

Puun korkeat hinnat eivät ole jääneet metsänomistajilta huomaamatta. He ovat pistäneet puuta liikkeelle nousevien kantohintojen innoittamina.

Puun hinnan merkitys puukauppojen innoittajana näkyy myös kevään Metsätutka-kyselyssä. Sillä on merkitystä selvästi aiempaa useammalle metsänomistajalle.

”Vielä vuonna 2022 vain kolmasosa metsänomistajista kertoi puun hintatason vaikuttavan myyntipäätökseen. Kuluvana vuotena näin vastasi jo lähes kaksi kolmasosaa”, toteaa Karttunen.

Metsätutkan perusteella puun hinta vaikutti etenkin palkansaajien haluun myydä puuta. Heitä säännöllisemmin puuta myyville viljelijöille puun hinnan merkitys ei ollut aivan yhtä tärkeä.

Nykyään aiempaa useampi metsänomistaja myöntää myös sen, että puukauppojen taustalla kummittelee rahantarve. Kevään Metsätutkan perusteella rahantarve vaikutti useamman kuin joka neljännen metsänomistajan päätökseen myydä puuta.

Eniten rahantarvetta näytti olevan yrittäjillä ja toiseksi eniten eläkeläisillä. Erot metsänomistajaryhmien välillä olivat kuitenkin tuolta osin pieniä.

Puun niukkuus on irrottanut puukaupan ja yleistalouden näkymät kauaksi toistaan. Puukauppa on käynyt vauhdilla ja nousevilla hinnoilla, vaikka maan talous on muuten hoippunut taantuman partaalla.

Metsäyhtiöt ovat pakon edessä sopeutuneet tilanteeseen.

”Lähdemme toiminnassamme siitä, että puusta on jatkossakin niukkuutta ja sen hinta pysyy korkealla”, totesi toimitusjohtaja Hans Sohlström Stora Ensosta MT:lle pari viikkoa sitten.

Puusta on viime aikoina maksettu tilastohistorian kovimpia kantohintoja. Kuva: Carolina Husu

Pöytä on siis katettu metsänomistajille. Metsätutkan perusteella he myös aikovat käyttää tilanteen hyödykseen.

”Metsänomistajista lähes kolmannes aikoo myydä puuta vielä tänä vuonna. Erityistä tilanteessa on, että varmasti puuta myyvien osuus vastanneista on seurantahistorian korkein”, kertoo Karttunen.

Puukaupoille ovat lähdössä etenkin palkansaajat ja yrittäjät. Jos tuloksista poimitaan pelkästään varmat myyjät, silloin joukkoon nousevat myös perinteisesti ahkerasti puukauppaa käyvät viljelijät.

Eniten joukosta poikkeavat eläkeläiset. Heistä yli puolet jättää puukaupat tänä vuonna varmasti väliin.

Toisaalta myös eläkeläisistä useampi kuin joka neljäs saattaa myydä tänä vuonna puuta.

Varmimpia puunmyyjiä ovat suurimpien metsätilojen omistajat. Yli puolet vähintään 100 hehtaaria omistavista metsänomistajista aikoo myydä puuta tänä vuonna.

Varman puukaupan sopii useampi kuin joka kolmas suuren metsätilan omistaja.

Metsän sijainnin perusteella vilkkainta puukauppaa on odotettavissa Järvi- ja Pohjois-Suomessa. Niissä joka viides metsänomistaja on varma puukaupoista.

Etelä-Suomen alueella puuta varmasti myy vain joka kymmenes metsänomistaja.

Puukaupan sähköiset palvelut ovat tuttuja etenkin nuorimmille metsänomistajille, sanoo Kalle Karttunen. Kuva: Jarkko Sirkiä

MTK korostaa metsänhoitoyhdistysten roolia puukaupan palvelujen tarjoajana. Se näkyy myös kyselyn vastauksissa.

Metsänomistajat haluavat metsänhoitoyhdistyksiltä sekä hintatietoa että puukaupan kilpailutusta. Hintatietoja metsänomistajat haluavat aiempaa monikanavaisemmin.

”Puun hintatiedon saaminen monikanavaisesti nousi metsänomistajien toiveissa hyvin esille. Monet metsänomistajat hakevat tietoa nykyisin puhelimella, toiset tarkemmin tietokoneella ja kolmannet kootusti lehdistä”, toteaa Karttunen.

Puukaupan muutoksiin kuuluvat sähköiset palvelut. Etenkin nuorimmat metsänomistajat käyttävät niitä.

Metsätutkan perusteella lähes puolet alle 45-vuotiaista metsänomistajista turvautui sähköisiin palveluihin viimeisimmän puukaupan yhteydessä.

Myös osa iäkkäämmistä metsänomistajista on seurannut aikaansa. Heistä puukaupan sähköisiä palveluita käytti useampi kuin joka kolmas.

Kantar Agrin toteuttamaan MTK:n Metsätutkaan vastasi 504 metsänomistajaa. Vastausten virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamusvälillä.