Pohjois-Pohjanmaa noussut hintajohtajaksi kuitupuussa

Kuitupuusta on maksettu Pohjois-Pohjanmaalla valtakunnan parhaita pystyhintoja. Se on kannustanut metsänomistajia puukaupoille.

”Kuitupuun osalta tilanne on erikoinen. Siitä on täällä maksettu jo parin vuoden ajan valtakunnan parhaita hintoja”, ihmettelee toimitusjohtaja Maunu Kilpivaara metsähoitoyhdistys Pyhä-Kalasta.

Kilpivaaran mukaan myös tukin hinnat ovat korkealla. Havutukkien kuutiohinnat ovat kivunneet 90 euron tuntumaan.

PTT:n tuoreen ennusteen mukaan puun kysyntä pysyy edelleen kovana. Siihen vaikuttaa venäläisen puun tuonnin päättymisen yhtiöiden puuhuoltoon jättämä kymmenen miljoonan kuution aukko. Samaan saumaan on valmistunut mittavia metsäteollisuuden investointeja.

Pystykaupoissa puun keskihinta nousi viime vuonna harvennusleimikoilla vajaalla viidenneksellä. Uudistusleimikoilla kantohinnat vahvistuivat kymmenyksellä edeltävään vuoteen verrattuna.

Kovasta puuntarpeesta huolimatta PTT odottaa, että kuitupuun hinnan kovin hintaralli on jäänyt taakse. Sen osalta on löytynyt uusi tasapainotila.

Jos PTT:n ennuste pitää kutinsa, kuitupuun keskihinta nousee tänä vuonna noin neljällä prosentilla viime vuoteen verrattuna.

Myös tukin hinta nousee aiempaa maltillisemmin. Se jää alle neljään prosenttiin.

Viime vuonna kuitupuusta maksettiin kovimpia hintoja alkukesästä. Siihen liittyen Kilpivaara odottaa mielenkiinnolla, miten kuitupuun hinta käyttäytyy kevään edetessä ja kesän lähetessä.

Pyhä-Kalan alueen puukaupoista noin 40 prosenttia kulkee metsänhoitoyhdistyksen kautta valtakirjoilla. Viime vuonna valtakirjoilla myydyn puun määrä oli kaikkien aikojen kovin.

”Valtakirjakaupassa metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa leimikon. Se on metsänomistajille varma ja helppo tapa käydä puukauppaa”, Kilpivaara sanoo.

Puun hyvään kysyntään poikkeuksen muodostaa energiapuu. Takana on leuto talvi, mikä vähensi energiapuun kysyntää.

”Energiapuusta ei ole paljoa kerrottavaa. Sen hinnat ovat pudonneet, mikä on vähentänyt metsänomistajien kiinnostusta sen tarjoamiseen”, Kilpivaara selittää.

Hän ei odota energiapuun kysynnän piristyvän kovinkaan nopeasti. Ensin vanhat varastot on saatava poltettua.

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluun energiapuun kysynnän väheneminen ei vaikuta. Korjuupalvelu on tärkeä sekä metsänomistajille että metsänhoitoyhdistyksen taloudelle.

”Emme ole aina hintajohtajia, mutta vastaavasti me toimimme perälautana. Meidän ansioista metsänomistajien ei tarvitse myydä energiapuitakaan ihan millä hinnalla tahansa”, Kilpivaara sanoo.

Pyhä-Kalalla korjuuketjuja on 13. Niistä vajaa puolet on työllistetty ympärivuotisesti.

”Osaa korjuuketjuja pyörittävät maanviljelijät, joilla on kesällä muita töitä.”

Puuta yhdistys korjaa noin 140 000 kuutiometriä vuodessa. Sen lisäksi yhdistys ostaa energiapuuta hankintana.