Markkinanäkymät ovat synkeät ‒ siitä huolimatta kotimaisen puun kysyntä kasvaa

Suomalaiset metsä­firmat raportoivat ensimmäisen vuosi­puoliskon tulosjulkistuksissaan erinomaisista tuloksista.

Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky hehkutti firman tehneen parhaimman neljännesvuosikohtaisen tuloksensa sitten 2000-luvun alun. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan totesi yhtiön takoneen toisen kvartaalin ennätystuloksen. Näin siitäkin huolimatta, että UPM:n Suomen-tuotanto putosi lakon seurauksena roimasti vuoden alkukuukausina. Myös Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä totesi toisen vuosineljänneksen olleen yhtiön historian paras.

Hyvien tulosten taustalla oli monien metsäteollisuustuotteiden hintojen nousu. Korkeiden hintojen kausi on jatkunut edelleen nyt syksyllä. Esimerkiksi aikakauslehdissä käytettävän kevyesti päällystetyn paperin (LWC) syyskuun keskihinta oli Euroopassa liki 40 prosenttia korkeampi kuin vielä kuluvan vuoden alussa.

Kehityskulku on ollut poikkeuksellinen, sillä paino- ja kirjoituspapereiden nimellisten hintojen kehityssuunta on 20 viime vuoden ajan ollut laskeva tai tasainen joitakin matalia nousuja lukuun ottamatta.

Paperin hintojen uskotaan syksyn mittaan edelleen ennemmin nousevan kuin laskevan. Havusellun hinta puolestaan oli syyskuussa lähes 20 prosenttia korkeampi kuin vielä vuoden alussa. Vasta aivan viime aikoina on ollut havaittavissa tasaantumisen merkkejä.

Myös sahatavaran vientihinta kääntyi keväällä uudelleen nousuun, mutta nousu päättyi kesäkuussa ja hinnan odotetaan laskevan syksyn aikana.

Syyt hintojen nousun taustalla ovat moninaiset. Korkeita paperin hintoja selittää muun muassa vähentynyt tuotantokapasiteetti Euroopassa. Rakentaminen oli alkuvuonna monilla markkinoilla vielä vilkasta ja Euroopassa sahatavaran hintoja osaltaan nosti varautuminen venäläisen ja valkovenäläisen sahatavaran poistumiseen markkinoilta. Venäläisen koivuvanerin poistuminen Euroopan markkinoilta puolestaan on aiheuttanut koivuvanerin hinnannousun, joka on jatkunut kesän yli.

Yhteistä eri tuotannonaloille on se, että tuotantokustannukset – energia, logistiikkakustannukset, kemikaalit, puun hinta – ovat nousseet. Energian hinta on jo niin korkea, että osa keski- ja eteläeurooppalaisista tuottajista on joutunut pysäyttämään tuotantoaan.

Suomessa energian hinta ei aiheuta ongelmia siinä määrin kuin osassa muuta Eurooppaa. Selluteollisuus tuottaa sähköä yli oman tarpeensa ja sitä kautta hyötyy korkeista hinnoista. Maakaasu taas ei ole suomalaisessa teollisuudessa lähellekään yhtä tärkeä kuin eteläisemmässä Euroopassa.

Vaikka suomalaisfirmojen alkuvuosi oli historiallisesti erinomainen, syksy ja ensi vuosi ovat täynnä epävarmuutta.

Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi, inflaatio, nousevat korot ja yleinen epävarmuuden kasvu heikentävät globaalia talouskasvua. Euroalue voi pahimmillaan ajautua syvään taantumaan. Kiinan ja Yhdysvaltojen talouskasvuennusteita on korjailtu alkusyksyn aikana alaspäin.

Kun isoilla talouksilla menee huonommin, se näkyy myös Suomen viennissä. Yli 90 prosenttia Suomen paperista ja kartongista viedään, ja päämarkkinat ovat EU-maissa. Kiinan talouskasvun hiljentyminen heijastuu erityisesti sellu- ja sahatavaramarkkinoille, mutta myös muuhun metsäteollisuuden tuotantoon.

Talouskasvun heikkeneminen vähentää rakentamista ja sahatavaran kysyntää. Samoin käy mainonnalle ja paperin tarpeelle. Metsäteollisuustuotteiden kysynnän aleneminen hiljentää myös puun kysyntää.

Kotimaisen puun kysynnän kannalta oleellista on kuitenkin myös Suomessa olevan tuotantokapasiteetin määrän kehittyminen ja se, paljonko muualta tuodaan Suomeen puuta. Venäjän-puun tuonnin loppuminen lisää ensi vuonna kotimaisen puun tarvetta.

Vaikka maailmanmarkkinatilanne näyttää tällä hetkellä epävarmalta, uutta tuotantokapasiteettia on suunnitteilla ja jo käynnistymässä. Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan on arvioitu käynnistyvän ensi vuoden syksyllä. Tehdas käyttää puuta 7,6 miljoonaa kuutiota vuodessa, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin aiemman tehtaan puunkäyttö. Raumalla on juuri käynnistynyt Metsä Groupin uusi 750 000 saha­tavarakuutiometrin saha.

Ensi vuonna on valmistumassa useita sahauskapasiteettia lisääviä investointeja, kuten Versowoodin uusi sahalinja Vierumäellä, Kuhmo Oy:n uusi pääsahalinja Kuhmossa, Pölkyn Taivalkosken sahan modernisointi, Junnikkalan uusi saha Oulussa sekä Koskisen uusi saha Järvelässä.

Myös muita investointeja on pohdinnan alla. Esimerkiksi Stora Enso pohtii Oulun suljetun paperikoneen muuntamista kartonkikoneeksi ja Metsä Group viilupuutehtaan rakentamista Äänekoskelle.

Synkeistä markkinanäkymistä huolimatta ensi vuonna kotimaisen puun kysyntä kasvaa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tästä vuodesta ja hieman myös vuodesta 2021, mikäli taloudet eivät ajaudu syvään taantumaan.

Pidemmällä aikavälillä näkymät muuttuvat sumeammiksi. Epävarmuutta luo muun muassa EU:n suunnasta tuleva ohjaus puunkäytölle. Metsänkäsittelyssä siirryttäneen vähitellen entistä pehmeämpiin menetelmiin, ja suojelualueiden määrän voi odottaa kasvavan. Nämä vähentävät teollisuudelle käytettävissä olevan puun määrää ja sitä kautta voivat vähitellen myös vaikuttaa teollisuuden tuotantokapasiteetin määrään.

Toisaalta metsänomistajille se voi tuoda mukanaan lisääntyvää kilpailua puusta ja ehkä joillakin alueilla myös uudenlaisia keinoja hyötyä metsistä taloudellisesti.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2022.