Painaako moottorisahasi liikaa?

Jos puita karsiessa voimat käsistä loppuvat, mutta väsymys ei muuten pahemmin vaivaa, saha on liian painava.

Kevyitä sisätöitä tekevälle metsänomistajalle tämä on tavallinen tilanne. Kestävyyttä ehkä löytyy, mutta raskas saha imee metsässä voimat käsistä.

Kun tähän vielä yhdistyvät hartioiden ja selän väsyminen painavan sahan kannattelusta, ei ihme jos hakkuutöiden teko epäilyttää.

Jaksaminen hakkuulla riippuu oman kunnon lisäksi paljon myös sahan painosta. Kuva: Risto Jussila

Väsyminen ei siis välttämättä johdukaan siitä, ettei kunto riitä. Kyse voi olla vain käsivoimille liian painavasta työkalusta.

Työ sujuu, kun kädet ja selkä eivät karsiessa väsy muuta kroppaa nopeammin. Tasainen väsyminen kertoo käsien ja ylävartalon lihasvoimien riittävyydestä suhteessa sahan painoon.

Liian raskas saha aiheuttaa muutakin haittaa. Se on karsiessa kömpelö ja tuo tunteen, että karsiminen ja sahan hallinta on vaikeaa.

Muutama esimerkki näistä vaikeuksista.

Sulan maan aikana lehtipuiden rungot painuvat kaadettuina lähes kiinni maahan, vaikka alla on hieman oksaa. Niitä karsiessa laipan kärki osuu helposti maahan.

Sahaajalta vaaditaan silloin tarkkaa terälaipan kärjen hallintaa, mutta liian raskas saha vaikeuttaa sitä.

Ensiharvennus on etupäässä sahan jatkuvaa kääntelyä pieniä runkoja karsittaessa. Kuva: Risto Jussila

Kaadossa sahan sopiva paino suhteessa käsivoimiin parantaa laipan hallintaa ja sahauksen tarkkuutta. Kuva: Risto Jussila

Turhan raskas saha heikentää muutenkin sahan käsittelyä. Pihkapuiden ensiharvennus on pääosin karsintaa. Oksien pienuuden takia se tarkoittaa melko nopealiikkeistä sahan kääntelyä.

Sahan paino ei hetkittäin siirry oksien tai rungon varaan, kuten isojen puiden karsinnassa ja katkonnassa jonkin verran tapahtuu. Pienpuun hakkuussa sahan paino on kaiken aikaa käsien varassa ja sahaa liikutellaan herkeämättä.

Jos saha on liian painava, kädet väsyvät ja karsinnasta katoaa tarkkuus ja sujuvuus. Sahan jatkuva kääntely vaikeutuu. Työ käy paljon hankalammaksi kuin mitä se olisi kevyemmällä sahalla. Samalla alttius tapaturmille kasvaa.

Kevyitä sahoja on tarjolla paljon, mutta ongelmana metsäkäytön osalta on tehon uupuminen. Heikkotehoisia, vaikkakin kevyitä piha- ja harrastesahoja ei kannata kiikuttaa metsään edes leppärankojen tekoon.

Kevyet, mutta laadukkaat metsään kelpaavat pikkusahat kiinnostavat siksi metsänomistajia.

Myös monet vahvakätiset ja kokeneet sahaajat haluavat tällaisen kevyen sahan harvennukselle. Näkökulma on silloin se, että miksi kanniskella raskasta sahaa, jos kevyemmälläkin pärjää.

Kevyimmät ensiharvennukselle kelpaavat moottorisahat ovat niin kevyitä, ettei niiden paino juuri rasita metsätyöhön tottuneen käsiä. Kuva: Risto Jussila

Turhasta kantamisesta ei saa sisumitalia. Tuloskin saattaa heikentyä.

Moottorisahojen maailmaan kuitenkin kuuluu, että osa hakkaajista haluaa käyttää äreää voimasahaa. Jos ensiharvennukselle halutaan 50-kuutioinen, se tarkoittaa lähinnä ammattimalleja, joissa tehon ja painon suhde on laadukasta tasoa.

Motiivina voimasahan käytölle on yleensä se, että kun tehoa on rutkasti, karsiessa sahaa saa työntää rungolla vauhdilla eteenpäin. Kaikki vastaan tuleva katkeaa kuin tyhjää vain. Kyse on siis myös mieltymyksistä. Osa sahaajista nauttii tällaisesta rouheasta työtavasta.