

Metsäkoneurakoitsijoiden kannattavuus on parantunut neljä vuotta peräkkäin. Tieto ilmenee Koneyrittäjät ry:n selvityksestä, joka perustuu alan yritysten tilinpäätöksiin.
Tulokset julkistettiin konenäyttely Finn-Metkossa Jämsässä keskiviikkona.
Metsäkonealan yritysten liikevaihtoon suhteutettu liikevoitto nousi 6,8 prosenttiin. Se on runsaat puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Haketusta tekevien yritysten kannattavuus heikkeni hieman, maanrakennuksessa suunta oli niin ikään heikompaan suuntaan, mutta heikoin tilanne oli turvealalla, jonka kannattavuus laski kolme prosenttiyksikköä 5,6 prosenttiin.
Vaikka haketuksen kannattavuus laski, se kannatti parhaiten koneurakoinnista. Alan liikevoittoprosentti oli seitsemän.
Puunkorjuuta tekevien yritysten tulokset nousevat, koska niillä on riittänyt töitä sen jälkeen, kun puun tuonti loppui Venäjältä.
Koneyrittäjien elokuussa yritykselle suuntaama kysely kertoo, että metsäkonealan kysyntä on ollut varsin vahvaa tänä vuonna.
”Enemmistö metsäalan yrittäjistä näkee puunkorjuun kysynnän kasvavan myös loppuvuonna. Kannattavuuden metsäalan yrittäjät ennakoivat pysyvän suunnilleen ennallaan”, sanoo Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.
Kannattavuuden vahvistuminen on tanakoittanut metsäkonealan yritysten taseita. Puunkorjuuta tekevien yritysten omavaisuusasteen mediaani on noussut hyvälle tasolle 38,6 prosenttiin.
Keskeisimpiä kehittämiskohteinaan metsäkoneurakoitsijat pitävät tuottavuuden nostoa, kustannusten karsintaa ja koneinvestointeja.

Metsäteknologiaan erikoistuneen konepajakonserni Keslan tuore toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo, että yrittäjien investointeja leimaa vielä varovaisuus. Kyselyjä on paljon, mutta lopullisten päätösten teko kestää.
”Korot ovat lähteneet laskuun, mutta ovat vielä korkeahkot. Myös maailmanpoliittinen tilanne askarruttaa yrittäjiä. Olemme kehittäneet uusia tuotteita ollaksemme valmiita sitten, kun kysyntä kiihtyy”, Nieminen sanoo.
Nieminen aloitti Keslan toimitusjohtajana 3. elokuuta. Hän on innoissaan uudesta tehtävästään ja vastuusta. Ensimmäiset viikot ovat kuluneet yhtiöön ja ihmisiin tutustuessa.
”Tämä merkitsee minulle paluuta juurille. Konepajat samoin kuin metsäala ovat tuttuja aiemmilta vuosilta.”
Nieminen häärää Keslan messuosastolla Finn-Metko-näyttelyssä.
”Toimitusjohtajan kuuluu tavata asiakkaita. Tämä on loistava tapa saada tietoa tuotteista ja markkinoista. Sanon aina koko organisaatiolle, että yrityksen raha tulee asiakkailta, ei keneltäkään muulta.”
Metsäkonevalmistaja John Deeren maajohtaja Mika Hannonen sanoo, että konekauppa on aktiivista. Se keskittyy erityisesti Pohjoismaihin.
Ponssen myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila toteaa, että käytettyjen koneiden vienti esimerkiksi muualle Eurooppaan vilkastuttaisi konekauppaa Suomessa. Käytettyjen vienti avaisi kysyntätulppaa.
Finn-Metko aukesi yleisölle torstaina. Näytteilleasettajia on hieman viimekertaista enemmän. Mukana on yli 340 näytteilleasettajaa. Mukana ovat merkittävimmät kotimaiset konevalmistajat ja koneiden maahantuojat.
”Ulkomaisia näytteilleasettajia on mukana aiempaa enemmän ja kaukaisimmat tulevat Kiinasta ja Kanadasta. Kansainvälinen kiinnostus on kasvanut muutoinkin, näyttelyvieraita on tulossa niin Etelä-Amerikasta kuin Kaakkois-Aasiastakin”, kertoo näyttelyn johtaja Tapio Hirvikoski.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
