• ATL: Ruotsi asettaa ennallistamisen vertailuvuodeksi 1995, koska silloin maa liittyi EU:hun

    EU-maat saavat itse määritellä, mihin vuoteen vertaavat elinympäristöjen suotuisaa tilaa. Monet maat ovat päätyneet siihen vuoteen, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi astui kyseisessä maassa voimaan.
    Tilaajalle
    Suomessa ennallistaminen painottunee ensimmäisenä suoalueille.
    Suomessa ennallistaminen painottunee ensimmäisenä suoalueille. Kuva: Jouni Porsanger
    Metsä|Metsäpolitiikka
    23.12.202410:30
    Anniina Jokinen

    EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaat ennallistamaan heikentyneet luontotyypit. Jäsenmaat saavat itse määritellä, mikä on ennallistamisen suotuisa taso, eli esimerkiksi mihin vuoteen ennallistamisen tavoitteita verrataan.

    Ennallistamisasetuksen tavoitteena on ennallistaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Se koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä sekä kaupunkiympäristöjä.

    Monet EU-maat ovat päätyneet valitsemaan vertailuvuodeksi sen ajankohdan, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi astui kyseisessä maassa voimaan, kertoo ATL. Direktiivi julkaistiin vuonna 1992.

    Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:hun vuonna 1995. Sen perusteella Ruotsi on päätynyt valitsemaan vuoden 1995 sen vertailuvuodeksi ennallistamisasetuksen metsäisille luontotyypeille.

    Aiemmin Ruotsi oli aikeissa käyttää suotuisan suojelun vertailutasona esiteollista aikaa.

    ”Ruotsi on pitkään poikennut siitä, miten muut EU-maat raportoivat viitealueensa. Nyt muutamme tämän ja mukautamme raportointia tavalla, joka sekä suojelee ympäristöä että luo edellytyksiä pitkäjänteiselle kestävälle ja kilpailukykyiselle metsätaloudelle Ruotsissa”, sanoo Ruotsin EU-ministeri Jessica Rosencrantz.

    Vertailutason asettaminen vuoteen 1995 ei ole saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa.

    ”Teknisesti on mahdollista valita vuosi 1995, mutta se ei takaa suotuisaa suojelutasoa näille luontotyypeille”, kritisoi Anna Forslund Ruotsin luonnonsuojeluvirastosta.

    Lisää aiheesta
    • Kreetalla turismi kuluttaa omalta osaltaan luontoa ja vaatii runsaasti makeaa vettä esimerkiksi uima-altaiden ja golfkenttien ylläpitoon.

      Ympäristö | Kun Suomi hermoilee ennallistamisen ja suojelun kanssa, moni muu EU-maa kuittaa velvoitteita pelloilla ja asutusalueilla

    • Vedenpinnan nousu hidastaa puuston kasvua ennallistetun suon ja talousmetsän reunavyöhykkeellä. Muualla talousmetsässä vaikutus kasvuun jää pieneksi.

      Metsänhoito | Suon ennallistaminen hidastaa viereisen talousmetsän kasvua hieman

    • Metsähallitus edistää ennallistamista valtion mailla.

      Metsäpolitiikka | Maan palauttaminen luonnontilaan käy kalliiksi Suomelle – tämän vuoksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Ruotsi
    ennallistaminen
    EU:n ennallistamisasetus
    luontotyyppi
    metsätalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin