EU:n ennallistamisasetus velvoittaa jäsenmaat ennallistamaan heikentyneet luontotyypit. Jäsenmaat saavat itse määritellä, mikä on ennallistamisen suotuisa taso, eli esimerkiksi mihin vuoteen ennallistamisen tavoitteita verrataan.
Ennallistamisasetuksen tavoitteena on ennallistaa vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Se koskee muun muassa soita, kosteikkoja, niittyjä, vesistöjä, metsiä, maatalousympäristöjä, pölyttäjiä sekä kaupunkiympäristöjä.
Monet EU-maat ovat päätyneet valitsemaan vertailuvuodeksi sen ajankohdan, jolloin EU:n luonto- ja lintudirektiivi astui kyseisessä maassa voimaan, kertoo ATL. Direktiivi julkaistiin vuonna 1992.
Ruotsi ja Suomi liittyivät EU:hun vuonna 1995. Sen perusteella Ruotsi on päätynyt valitsemaan vuoden 1995 sen vertailuvuodeksi ennallistamisasetuksen metsäisille luontotyypeille.
Aiemmin Ruotsi oli aikeissa käyttää suotuisan suojelun vertailutasona esiteollista aikaa.
”Ruotsi on pitkään poikennut siitä, miten muut EU-maat raportoivat viitealueensa. Nyt muutamme tämän ja mukautamme raportointia tavalla, joka sekä suojelee ympäristöä että luo edellytyksiä pitkäjänteiselle kestävälle ja kilpailukykyiselle metsätaloudelle Ruotsissa”, sanoo Ruotsin EU-ministeri Jessica Rosencrantz.
Vertailutason asettaminen vuoteen 1995 ei ole saanut pelkästään myönteistä vastaanottoa.
”Teknisesti on mahdollista valita vuosi 1995, mutta se ei takaa suotuisaa suojelutasoa näille luontotyypeille”, kritisoi Anna Forslund Ruotsin luonnonsuojeluvirastosta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
