

Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola pitää Suomussalmen raakkutuhoa ikävänä tapauksena.
Uhanalaisia raakkuja eli jokihelmisimpukoita kuoli jopa tuhansittain, kun metsäkone ajoi Hukkajoen yli Stora Enson hakkuutyömaalla.
”Selvää on, ettei raakkujokea olisi saanut pohjia myöten ylittää”, Jaakkola toteaa.
Hänen mukaansa jonkinlaisia suojauksia olisi pitänyt rakentaa.
”Jokin moka prosessissa puukaupasta hakkuuseen on tapahtunut”, hän painottaa.
”Raakkujen olemassaolo olisi pitänyt tietää ja niiden yli ajaminen kieltää.”
Lähtökohtaisesti koneyrittäjä vastaa yrityksensä ja työntekijöidensä virheistä, mutta Jaakkola ei lähde arvaamaan, kuka tässä tapauksessa on syyllinen tai korvausvastuullinen.
”Se riippuu siitä, kenellä on ollut tietoa ja mitä tietoa, ja onko ohjeita noudatettu.”
Jaakkola pitää tapausta poikkeuksellisena.
”30 vuotta olen alaa seurannut, enkä muista tällaista. Kyllä tämä on kaikille osallisille mietinnän paikka, miten näin pääsi käymään.”
Yleisesti Jaakkola kommentoi, että vesistöjen ylitys on aina riski ja herkkä paikka. Metsäsertifioinnissakin on vaatimukset, miten uomat ylitetään, jotta luonnolle koituisi mahdollisimman vähän haittaa.
”Jos uoma on kovin leveä, eikä kiertotietä ole, ollaan vaikeassa tilanteessa”, hän tuumii.

Raakkutuho sattui yksityisen metsänomistajan mailla. Voiko maanomistaja joutua asiasta vastuuseen?
MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen ei ota kantaa tähän yksittäistapaukseen.
”Yleisesti ottaen maanomistajan näkökulmasta on tärkeää, että hän voi luottaa alan ammattilaisten laadukkaaseen toimintaan ja siihen, että lainsäädäntöä noudatetaan”, hän kommentoi.
”Jo puukauppaa ja metsänhoitotöitä suunniteltaessa on tärkeää, että maanomistaja välittää eteenpäin käytettävissään olevat ja myöhemmin ilmi tulevat tiedot omistamansa alueen luontoarvoista.”
Nykyisin Metsäkeskus ilmoittaa metsänkäyttöilmoitusten perusteella maanomistajalle raakkupopulaatioista, mikäli niiden elinympäristöön suunnitellaan hakkuita.
Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, joka elää joissa ja puroissa. Rauhoitetulle raakulle on määritelty korvausarvo, 589 euroa per raakku.
Laskennallinen vahinko uhanalaisen lajin hävittämisestä on täten yli puoli miljoonaa, jopa useita miljoonia euroja, mikäli raakkuja kuoli tuhansia yksilöitä, kuten on arvioitu.
Oulun poliisi tutkii asiaa törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Stora Enso on pahoitellut asiaa, mutta ei tutkinnallisista syistä kommentoi tapauksen yksityiskohtia.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
