
Metsäliitto Osuuskunta uudisti voitonjakomallinsa vuoden 2022 alusta siten, että Metsä Groupille puuta myyvät pääsevät osallisiksi voitonjakoon, vaikka eivät sijoittaisi euroakaan lisäosuuksiin.
”Halusimme laajentaa voitonjaon piirissä olevien omistajien lukumäärää. Vuoden 2021 voitonjaosta 10 prosentin osuus pohjautui puukauppavolyymeihin. Uskon, että tämä on oikeansuuntainen toimenpide ja parantaa omistajien sitoutuneisuutta”, kertoo Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta.
Osuuskunnan omistajajäsenillä on Linnarannan mukaan monenlaisia odotuksia jäsenyydelleen.
Osa sijoittaa säännöllisesti puukaupparahansa osuuskunnan Metsä 1 -lisäosuuksiin, joiden kautta voi saada Linnanrannan mukaan merkittävän lisätuoton metsäomaisuudelleen. Osa sijoittaa sen sijaan vain sääntömääräisen perusosuuden. Perusosuussijoituksen suuruus perustuu metsätilan sijaintiin ja vaihtelee 12,5–65 euron välillä per hehtaari.
”Osalle riittää se, että on puukauppakumppani, joka ostaa puut ja jolta jäsen saa osuuskunnan jäsenedut. Osa haluaa laajemman taloudellisen hyödyn osuuskunnan tarjoamien voitonjakomahdollisuuksien kautta”, Linnaranta kuvailee.
Osuuskunnan osuuspääoma on kasvanut Linnarannan mukaan euromääräisesti.
”Sijoitusmarkkinoilla ollaan oltu pitkään matalassa korkoympäristössä, mikä on vaikuttanut siihen, että lisäosuuksia on kertynyt hyvää tahtia.”
Metsäliitto Osuuskunta on maksanut 2010-luvulla jäsenten sijoittamille perusosuuksille ja A-lisäosuuksille 5–7 prosentin korkoa.
Vuoden 2022 alussa Metsä1-lisäosuudet korvasivat A-lisäosuudet. Metsä1-lisäosuus on voimassa kulloinkin 10 vuotta, jonka jälkeen se muuttuu matalamman tuoton Metsä2-lisäosuudeksi, jos omistajajäsen ei tee uutta puukauppaa Metsäliiton kanssa.
Puukauppoihin perustuva voitonjako määrittyy omistajajäseneltä neljän edellisen vuoden aikana vastaanotetun ainespuun määrän perusteella.
Voitonjako maksetaan Metsä1-lisäosuuksina. Viime keväänä Metsä Groupille puuta myyneet omistajajäsenet saivat voitonjakona 0,15 euroa puukuutiota kohden neljän edeltävän tilikauden aikana toimittamiensa puumäärien perusteella.
Voitonjaon lisäksi vähintään 500 kuutiometriä puuta neljän vuoden aikana Metsä Groupille myyneet omistajajäsenet saavat metsänhoitopalveluista ja puukaupasta bonusta.
”Bonusjärjestelmällä, muilla jäseneduilla sekä voitonjaolla erottaudutaan muista toimijoista”, Linnaranta kertoo.
Viime vuonna Metsä Group maksoi touko-elokuussa ostamilleen harvennusleimikoille ja vielä tammikuun loppuun saakka hankintapuulle tuplabonuksen. Summa vaihtelee kymmenistä senteistä muutamaan euroon kuutiometriä kohden.
Kunkin vuoden voitonjaon määrään vaikuttaa Metsäliitto Osuuskunnan tulos. Osuuskunta omistaa esimerkiksi noin puolet Metsä Boardista ja Metsä Fibrestä sekä kokonaan Metsä Tissuen, jotka maksaavt osinkoja osuuskunnalle. Lisäksi osuuskunnalla on omia liiketoimintoja, kuten Metsä Wood ja Metsä Forest.
Osuuskunnan tavoitteena on jakaa noin puolet sen voitosta omistajille.
”Joskus on menty yli ja joskus ali. Olemme pyrkineet siihen, että suhdanteet eivät näy voitonajossa. Korko on pyritty pitämään mahdollisimman tasaisena, sillä omistajat arvostavat ennustettavaa ja pitkäjänteistä voitonjakopolitiikkaa.”
Voitonjaosta päättää keväisin osuuskunnan edustajisto hallituksen ehdotuksesta.
Uhkaako inflaatio lähivuosina pitkään kilpailukykyisellä tasolla pysyneitä korkoja? Se jää Linnarannan mukaan nähtäväksi, sillä muuttujia on ilmassa paljon.
”Terveellä pohjalla oleva liiketoiminta mahdollistaa hyvätasoisen voitonjaon.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
