Tutkijat haluavat kuutioiden tilalle eurot
”Metsäalan pitäisi pohtia palveluja kysynnän lähtökodista. Kuutioiden kasvattamisesta ja tonnien tuottamisesta pitäisi siirtyä euroihin”, tiivisti professori Risto Seppälä Ihminen ja metsä -seminaarissa Helsingissä maanantaina.
Seppälän mukaan metsäalan ongelmana ei ole ideoiden puute, vaan rohkeus toteuttaa niitä.
”Firmojen talousjohto pakottaa pelaamaan varman päälle. Edes uusien innovaatioiden kanssa ei haluta ottaa riskejä.”
Yhdeksi alan ongelmaksi Seppälä nosti erilaisten metsäohjelmien ja strategioiden ja hankkeiden runsauden. Tässä maassa laaditaan ohjelmia ohjelmien päälle. Se voitaisiin lopettaa ja katsoa, mitä tähän asti suurella vaivalla laadituissa ohjelmissa on sisällä.
Juhlapuheissa on jo pitkään odotettu puurakentamisen läpimurtoa. Sille olisi kiistämätön ekologinen peruste. Puurakentamisen yleistyminen on silti tapahtunut hitaasti.
Seppälä ei usko, että puutuoteteollisuus lyö itseään läpi nykyisellä rakenteella. Menestys edellyttäisi suurteollisuutta.
”Meillä on noin 40 teollisuussahaa. Sama tilanne paperiteollisuudessa oli kymmeniä vuosia sitten. Sen jälkeen jäljelle on jäänyt vain muutama suuryritys.”
Myös metsätutkimuksessa ongelmana on keskittyminen kuutioihin metsänomistajien sijaan. Siksi metsänomistajien sielunelämä on jäänyt hämäräksi.
”Metsänhoidosta pitäisi päästä metsänomistajien hoitoon. Tarvitsemme tietoa tulevaisuuden metsänomistajien ajattelusta, odotuksista ja käyttäytymisestä.”
Metsäalan koulutuksen tasoa seminaarilaiset pitivät hyvänä. Ongelmana on metsäalan heikko vetovoima.
Siihen yksi syyllinen saattaa olla, että vastavalmistuneilla on työttömyyttä ja alan kausi- ja suhdannevaihtelut ovat suuria. Yleisesti voidaan silti sanoa, että metsäalan koulutuksen saaneet ovat työllistyneet hyvin.
Metsäalan koulutusta tutkineet Eila Lautanen ja Mika Rekola korostivat metsäenergian korjuuta. Sen lisääntyminen tuo työtä metsäpäähän. Heidän lisäkseen tarvitaan koko energiapuun hankintaketjun kattavaa osaamista.
Myös koneellisen istuttamisen ja taimikonhoidon työmäärien odotetaan lisääntyvän. Sen sijaan kannonnostoon metsäalan toimijat eivät usko.
”Kannonnosto vähenee ympäristöpaineen takia. Metsäyhtiöiden näkökulmasta sen kannattavuuskin on heikko”, tutkijat totesivat.
Myös miestyönä tehtävä puunkorjuu vähenee edelleen. Puiden korjuun hallitsevia metsureita kuitenkin tarvitaan myrskytuhojen korjuuseen sekä tonteilla ja muissa erityiskohteissa tapahtuvaan puiden kaatoon.
Käytännön töissä paikkatiedon merkitys kasvaa koko ajan. Se liittyy entistä ohuemmiksi vuoltuihin organisaatioihin.
Yhä useammin ei ole enää erillisiä korjuu- ja metsänhoitomiehiä. Sen sijaan samat miehet toteuttavat ja suunnittelevat erilaisia asioita.
Kielitaitoa metsissä tarvitaan nykyistä enemmän. Metsätöitä teetetään jatkossa entistä enemmän vierastyövoimalla. Sen seurauksena etenkin Etelä-Suomessa metsäammattilaisilta edellytetään kieli- ja neuvontataitoja.
Puheenjohtaja Asko Piirainen Koneyrittäjien liitosta pohti, sijaitsevatko metsäalan oppilaitokset väärissä paikoissa. Nykynuoret eivät välttämättä halua opiskelemaan keskelle korpea.
Hän toivoi, että mielikuva metsäalan työpaikoista muuttuisi nykyaikaisemmaksi. Konekuskin työ pitäisi nähdä normaalina päivätyönä, joka sopii kaupunkilaisillekin.
Ostopäällikkö Risto Nurmela Stora Ensosta kertoi metsäalan opiskelijoiden osaavan seurustella metsän ja tietokoneiden kanssa. ”Puutteita alkaa löytyä, kun nuori työntekijä lähetetään puita ostamaan. Hänelle pitää opettaa, miten metsänomistajaan saadaan yhteys.”
Nurmelan mukaan olisi hyvä, jos kaikilla metsäalan työntekijöillä olisi metsätietojen lisäksi hyvät vuorovaikutustaidot.
”Jos esimerkiksi koneenkuljettaja on supliikkimies ja osaa sopivasti jututtaa ja kertoa hakkuun työvaiheista metsänomistajalle, seuraava puukauppa on yleensä turvattu.”
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
