Motorisoitu marjanpoimuri – kuulostaa hyvältä, mutta toimiiko se?

Ajatus marjanpoimintaa helpottavasta koneesta lienee yhtä vanha kuin marjastus. Siitä kertovat kotiseutumuseoissa säilyneet satoja vuosia vanhat marjanpoimurit.

Nyt kehitys on pisteessä, jossa metsämarjoja voi poimia akkukäyttöisen sähkömoottorin voimalla. Lahtelaisen yrittäjän Simo Kyllösen kehittämä Taika-Berry tuli markkinoillle vuosi sitten. Kyllösen mukaan se on ensimmäinen myyntiin tullut metsämarjapoimuri.

Viiime vuonna sitä myytiin 300 kappaletta, tänä vuonna valmistusmäärä nousee 1000:een. Kyllönen valmistaa koneet itse vaimonsa kanssa, apuna on kaksi palkattua työntekijää.

Kyllösellä Takana on vuosikymmeniä kestänyt marjastushistoria, parhaimmillaan 2 000 litraa vuodessa. Kyllönen on käynyt läpi rohmut ja haravat, mutta keksijän luonto ei ollut niihin tyytyväinen.

”Heräsin ajatukseen, että minustakin tulee vanha. Kun on mennyt aamu kuudelta metsään ja yhdeksän aikaan on kasassa 100 litraa, mutta selkä on lopussa, oli mietittävä miten tätä työtä voisi tehdä selkä suorana”, Kyllönen valottaa.

Poimurin kehittämisen tärkein päämäärä oli vapauttaa marjasta kyykkimisestä ja se tavoite toteutuu. Kuva: Sanne Katainen

Ammattipoimijoiden käyttämillä haravoilla saa kyllä paljon marjaa, mutta mukaan tulee roppkaupalla roskaa. Marjojen puhdistaminen on vaikeaa muuten kuin teollisesti pakastamisen kautta.

Viisi vuotta sitten Kyllönen teki ensimmäisen version konepoimurista. Selkään heitettävinen valjaineen se muistutti raivaussahaa.

”Siinä oli kaksi moottoria, toinen kääntöön ja toinen keräyspäätä pyörittämään. Rakenteesta tuli painava ja se piti hylätä”.

Seuraava versio muistutti ruohotrimmeriä ja sitä ajettiin kahdella kädellä.

”Koekäyttäjät haukkuivat sen raskaaksi ja sekin piti hylätä”.

Poimurin evoluutio kulki kohti keveyttä ja sitä saavutettiin. Ensimmäinen poimuri painoi kahdeksan kiloa, nyt myyntin tullut versio 1,2 kiloa.

Kyllösen mukaan alhainen paino on koneellisen marjanpoimurin keskeinen suunnitteluperiaate. Siksi esimerkiksi marjasäiliö ei ole koolla pilattu.

Marjasäiliön koko on pidetty maltillisena. Kovin iso marjasäilö alkaa nopeasti rasittaa poimijaa. Kuva: Sanne Katainen

”Marjasäiliö on pidettävä pienenä, sillä jokainen ylimääräinen gramma pidemmän päälle rasittaa poimijaa”.

Viime vuonna markkinoille tulleen Taika-Berry-poimurin lähtökohta on keksijän mukaan tehdä marjastuksesta kevyttä. Toinen tavoite on saada marjat niin puhtaina, että niiden siivoamiseen kuluva aika pysyy kohtuudessa.

”Poimurissa ei ole haettu maksimitehoa, vaan sellaista ratkaisua millä marjat saadaan ehjänä. Sanoisin, että Taika-Berryllä ämpäriin tuleva marja on 95 prosenttisesti puhdasta.

Mutta kuinka konepoimuri istuu satunnaisen marjastajan käteen?

Ensin 18 voltin akkukotelo kiinni vyölle. 438 grammaa painava Makitan akku vetää housuja puolitankoon, mutta ne pysyvät jalassa. Käsi sujautetaan kainalosauvaa muistuttavaan varteeen ja kiristetään tarranauhalla. Keräyspäätä ohjaavat painokytkimet osuvat hyvin sormien alle. Ensimmäinen yritys mustikkamättääseen vetää vesiperään: varvut kiertyvät keräyspään ympärille.

Akku roikkuu housunkauluksessa erillisen pidikkeen varassa. Näin sen paino ei tarpeettomasti rasita poimijan kättä. Kuva: Sanne Katainen

”Teit tyypillisen virheen eli säädit varren liian pitkäksi. Varsi pitää säätää niin, että kun seisoo suorana ja käsi on alaspäin, piikit osuvat mustikanvarpujen latvoihin”, Kyllönen neuvoo.

Vähitellen homma alkaa käydä. Suorana kävely tekee marjastamisesta helppoa. Silloin tällöin varpuja kiertyy keräyspään ympärille, mutta yhä harvemmin, kun kokemusta karttuu. Mättäästä esiin pistävät risut tekevät enemmän kiusaa, samoin heinät, joita täytyy silloin tällöin irrotella.

Poimurin varsi pitää valmistajan mukaan säätää niin, että piikit osuvat mustikanvarpujen latvoihin. Kuva: Sanne Katainen

Keräyspäässä on kolme haravaa. Ne pyörivät suhteellisen harvakseen 30 kierrosta minuutissa. Keräysliikkeitä tulee 90 minuutissa, jos käyttökytkintä pitää koko ajan pohjassa.

Keräyspäälle pyörimisliikkeen antava sähkömottori pyörittää alennusvaihteen kautta keräysrumpua. Kuva: Sanne Katainen

Teräslangasta taivutetut keräysharvan piikit ovat aavistuksen kaarevat taaksepäin. Näin pyritään kaiketi saamaan hieman samanlainen keräysliike kuin käsipoimurissa. Samaan tunnokkuuteen ja liikkeen ottavuuteen ei konepoimurilla päästä. Puintitappioita tulee ja marjoja tippuu maahan enmemmän kuin käsipoimurilla.

Koekäytössä poimittiin mustikaa, jota oli melko runsaasti mättäissä. Noin tunnin aikana mustikaa karttui 1 850 grammaa, vieressä käsipoimurilla kerännyt ikänsä puolesta jo hieman verkkaisesti poiminut 85-vuotias sai kasaan 970 grammaa.

Poimuri herättää kiinnostusta. Niin paljon, että naapuri pyysi sitä lainaan ystävälleen. Lainasta palattuaan poimurin keräyspään liikkeestä oli tullut nykivää. Metsässä se pian pysähtyi, eikä kohta suostunut pyörimään eteen eikä taakse.

Käyttöyksikön avaaminen kertoi, mistä oli kysymys. Poimurin sähkömoottorin jatkeena on matoruuvipyörän ja sen jatkeena olevan neliportaisen hammasvaihteen muodostama alennusvaihteisto. Se laskee vinhaa pyörivän sähkömoottorin kierrokset niin, että poimuripää pyörii maltilliset 30 kierrosta minuutissa ja vääntö riittää riipimään marjat mustikanvarresta.

Poimurin alennusvaihteistoon tuli vika, kun lainakäyttäjä repi poimuria tarpeettoman lujaa irti varvuista. Vika meni takuun piikkiin. Kuva: Pasi Jaakkonen

Yhden teräksisen pikkurattaan hammas oli mennyt poikki. Irtopala oli asettunut rattaiden väliin niin, että koko laite meni jumiin.

Lähikuva katkeneesta hampaasta. Kuva: Pasi Jaakkonen

Näin voi Kylllösen mukaan käydä, jos laitetta vetää väkisin ja voimalla varvikossa moottorin pyörimissuuntaa vastaan.

Uusi moottori-alennusvaihdeyksikkö meni takuukorvauksen piikkiin. Vaihdon jälkeen poimuri on toiminut moitteettomasti.

Taika-Berry on yritys ratkaista herkkien metsämarjojen koneellisen marjanpoiminnan vaikea haaste ja siinä se onnistuu. Kovakuntoinen poimii käsiipoimurilla varmasti sen mikä Taika-Berryllä, mutta laiskempi voi päästä parempiin tuloksiin.

Taika-Berryn ehdoton valtti on siinä, että metsässä saa edetä selkä suorana. Hinta on akun ja latauslaitteen kanssa 229 euroa. Jos kotoa löytyy Makitan 18 voltin järjestelmä ennestään, koneen voi saada omakseen 193 eurolla. Sillä hinnalla saa helpotusta marjastuksen raskauteen.

Lue myös:

Sähköllä pyörivä marjanpoimuri säästää selkää – katso videolta, miten laite suoriutuu mustikkamättäillä

Mustikka ei taannu enää, vaan leviää reippaasti – tässä syyt

Puolukka kestää hyvin kuivuutta ja kuumuutta ‒ ”Helle on enempi poimijan ongelma”