• Hyljevahingot kurittavat ammattikalastusta – yhden kalan saaliista menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa

    Yhteistyö metsästäjien kanssa turvaa kotimaisen kalan päätymistä ruokapöytiin.
    Harmaahylkeestä eli hallista koituu usein harmia kalastajille, kun se tavoittelee herkkupaloja kalanpyydyksistä.
    Harmaahylkeestä eli hallista koituu usein harmia kalastajille, kun se tavoittelee herkkupaloja kalanpyydyksistä. Kuva: Maija Partanen
    Metsä|Kalastus
    2.7.202511:00
    Eija Vallinheimo

    Hallien rikkomat pyydykset ja menetetty saalis heikentävät kotimaisen kalan saatavuutta. Erityisesti nuoret halliurokset hakeutuvat keväällä ja kesällä samoille vesille kalastajien kanssa, mikä johtaa merkittäviin vahinkoihin.

    Kalastajat ovat pyrkineet sopeutumaan hylkeiden aiheuttamiin ongelmiin vaihtamalla pyyntialueita, kalastustapoja ja pyydyksiä. Näistä toimista huolimatta vahingot ovat edelleen merkittäviä.

    Suomen riistakeskus muistuttaa tiedotteessa, että hylkeiden aiheuttamat vahingot vähentävät kotimaisen kalan saantia suomalaisille kuluttajille.

    Airisto-Velkuan kalatalousalueen toiminnanjohtaja ja metsästäjä Timo Saarinen on erikoistunut hylkeenpyyntiin ja tekee tiivistä yhteistyötä kalastajien kanssa. Saarinen keskittää hylkeenpyyntinsä kalastajien pyydysten läheisyyteen ja pyrkii samaan saaliksi juuri ne hylkeet, jotka aiheuttavat eniten harmia kalastajille.

    ”Pyynti vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta palkinto tulee kolmeen kertaan, hylje saadaan saaliiksi, autetaan kalastajaa ja turvataan kalan saanti kuluttajille”, Saarinen sanoo.

    Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.

    Vuonna 2023 kaupallista kalastusta harjoitti merialueella 975 kalastajaa. Heistä 199 ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä. Kalastajien ilmoitusten mukaan hylkeet vaurioittivat yhteensä 134 tonnia pyydyksessä ollutta kalaa.

    Eniten vahinkoa syntyi silakkasaaliille, jota menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa. Myös suomalaisten suosituimmat ruokakalat kärsivät tuntuvasti: siikaa menetettiin 20 tonnia, kuhaa 12 tonnia, ahventa 7 tonnia ja lohta 5 tonnia.

    Suomen merialueilla tavataan harmaahylkeitä ja itämerennorppia. Merihyljekannat ovat pitkään olleet kasvussa. Hallikanta on lähes kuusinkertaistunut 2000-luvulla.

    Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 48 700 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17 500. Todellinen kanta on kuitenkin suurempi, koska vain osa halleista havaitaan laskennoissa.

    Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet. Norppien laskentatulos oli runsaat 8 000 yksilöä. Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona.

    Lisää aiheesta
    • Iso halliuros voi painaa jopa 300 kiloa. Kuvan harmaahylje on elää eläintarhassa.

      Erä | Itämeren hallikanta kasvaa keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa

    • Rannikolla olevia salmi- ja lahtialueita voisi Luken erikoistutkijan Jari Setälän mielestä suojata hyljekarkottimilla. Tämä voisi auttaa seudun kalastajia. Kuvan harmaahylje loikoilee Korkeasaaren eläintarhassa.

      Kalastus | Rannikon kalastajien saaliit katoavat hylkeiden kitoihin, tutkija väläyttää ongelmaan uutta ratkaisua

      Tilaajalle
    • Harmaahylje eli halli on suurin Itämeren hylkeistä. Urokset voivat painaa lähes 300 kiloa ja olla yli kaksi  metriä pitkiä. Naaraat  painavat vajaat 200 kiloa  ja ovat kaksi metriä pitkiä.

      Hylje on metsästäjälle suurriistaa, kalastajalle kiusankappale – saalista ei niin vain saada, sillä pyyntiolosuhteet ovat haastavat

    Artikkelin aiheet
    hyljevahingot
    ammattikalastus
    harmaahylje
    Suomen riistakeskus
    kalastus
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kansainväliset Erämessut 2022 avattiin neljän vuoden tauon jälkeen