Näin saat eniten hyötyä ensi vuonna nousevasta metsävähennyksestä

Metsävähennys on metsätilan ostajalle suunnattu veroetu, jolla pyritään motivoimaan metsänomistajia puukauppaan ja turvaamaan siten metsäteol­lisuuden puunsaantia. Metsävähennys kannustaa aktiivista metsänomistajaa laajentamaan metsänomistustaan.

Toisaalta metsävähennys on otettava huomioon myös silloin, kun suunnittelee metsäpalstansa myyntiä. Jollei kyseessä ole sukupolvenvaihdoskauppa lähisuvun kesken, käytetty metsävähennys lisätään luovutusvoittoon. Siten käytetty metsävähennys kasvattaa verotettavan tulon määrää luovutusvoitto­verotuksessa.

Ensi vuoden alussa metsävähennysoikeutta ollaan nostamassa tähänastisesta 60 prosentista 75 prosenttiin metsätilan hankintahinnasta.

Metsänomistajalla on metsä­vähennysoikeus, jos hän on hankkinut metsää vuoden 1993 alun jälkeen vastikkeellisesti eli kaupalla tai vaihtokaupalla. Metsä­vähennys ei koske rahastojen ja yhtiöiden metsiä.

”Metsänomistaja saa metsävähennysoikeutta myös silloin, jos hän saa lahjana tai perintönä sellaisen metsän, jossa on käyttämätöntä metsävähennysoikeutta”, lisää metsänomistuksen asiantuntija Esa Lappalainen Suomen metsäkeskuksesta.

Tällä hetkellä metsävähennys­oikeutta syntyy 60 prosenttia metsätilan hankintamenosta, eli 100 000 euron hankintamenosta saa 60 000 euroa metsävähennyspohjaa. Hankintamenolla tarkoitetaan kauppahintaa, johon on lisätty hankinnan muut kulut.

Metsänomistaja voi vähentää tämän summan tulevien puukauppatulojensa verotuksessa. Metsävähennyksen ansiosta metsänomistajalle jää metsätalouden tuloista enemmän rahaa käteen, mikä helpottaa pankkilainalla metsää hankkinutta lainan lyhennyksissä.

Tähän saakka metsävähennystä on voinut vaatia 60 prosenttia vuosittaisista metsävähennykseen oikeuttavista tuloista.

Esimerkiksi jos tuloja on 30 000 euroa, metsävähennystä voi vaatia enintään 18 000 euroa, jolloin verotettavaksi tuloksi jää 12 000 euroa. Minimitulo, josta vähennystä voi vaatia, on 2 500 euroa.

Ensi vuonna metsävähennys on nousemassa 75 prosenttiin. Jatkossa metsävähennyksen määrä on enintään 75 prosenttia metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saadun veronalaisen metsäta­louden pääomatulosta ja metsävähennyspohja 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketusta hankintamenosta.

Metsävähennyksen käyttäminen on vapaaehtoista. Vuosittain vaatimansa vähennys on merkittävä itse metsäveroilmoitukseen, ja metsävähennyspohjan käyttöä seurataan metsävero­ilmoituksilla.

Jos metsäkiinteistö myöhemmin myydään lähisuvun ulkopuoliselle ostajalle, metsäverotuksessa käytetty metsävähennys palautuu tuloksi luovutusvoittoverotuksessa.

Tällaisessa tilanteessa metsä­vähennystä voi ajatella veronmaksun lykkäyksenä. Siitä on sitä enemmän etua, mitä kauemmin metsän omistaa.

Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään jatkossa enintään 75 prosenttia luovutettavan metsän hankinta­menosta.

Metsätilaa myyvää metsänomistajaa käytetyn metsävähennyksen lisääminen luovutusvoittoon ja luovutusvoittoveron nousu 60:sta 75 prosenttiin voi toki kirpaista.

Tuloutukseen on kuitenkin tehty perhemetsätaloutta helpottava poikkeus. Kun metsät siirretään sukupolvenvaihdoskaupassa suvussa eteenpäin tai sisarukselle, luovutus­voittoveroa ei tarvitse maksaa, kunhan metsä on omistettu vähintään 10 vuotta.

Metsävähennyksen yksi tarkoitus on ollut edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.

Esa Lappalainen kannustaa metsänomistajia elinaikana tehtyihin sukupolvenvaihdoksiin. Hän neuvoo käyttämään koko metsä­vähennyspohjan itse ja myymään metsän seuraavalle polvelle sukupolvenvaihdos­kaupalla.

Vanha omistaja saa luovutusvoittoverosta vapaata tuloa tilansa myynnistä ja jatkaja metsävähennysoikeutta, jonka turvin hän pystyy lyhentämään tilan kauppahintaa.

Joissakin tapauksissa parempi tapa siirtää metsä eteenpäin on lahja, jossa käyttämätön metsävähennys siirtyy jatkajalle. Uutta metsävähennysoikeutta ei tällöin synny.

”Lahjoitus on hyvä silloin, jos on paljon käyttämätöntä metsävähennystä”, Lappalainen sanoo.

Metsätilansa voi myös liittää yhteismetsään ilman luovutusvoittoveroa.

Kun metsä on luovutettu eteenpäin suvun sisällä, kannattaa pitää mielessä pari aikarajaa.

Jos ostaja myy tilan alle viiden vuoden kuluessa luovutusvoittoverovapaasta sukupolven­vaihdoskaupasta, luovutusvoitto lasketaan aiemman omistajan hankintamenon perusteella. Jatkajan maksamaa kauppa­hintaa alempi hankintameno tietää suurempaa verotettavaa luovutus­voittoa.

Lahjaksi saatua omaisuutta taas ei kannata myydä alle vuoden sisällä lahjan saannista, koska silloin luovutusvoitto lasketaan samoin aiemman omistajan hankintamenon perusteella.

Ulkopuoliselle metsäpalstaa myytäessä luovutusvoittoa voi olla monimutkaista laskea, jos omistaa useita eri aikaan hankittuja metsäkiinteistöjä ja on käyttänyt vasta osan metsävähennysoikeudesta. Apuna kannattaa käyttää asiantuntijaa.

”Jos omistaa monta metsäkiinteistöä ja metsävähennyspohjaa on jäljellä, kannattaa ensiksi myydä ne kiinteistöt, joilla ei ole oikeutta metsä­vähennykseen. Silloin oma metsävähennyspohja ei muutu”, Lappalainen vinkkaa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2025.