Hanna-Maria Jalli hoitaa Koskisen Oyj:n uuden sahalaitoksen dimensiolajittelupistettä. Uutta laitosta sisään ja tuotantomääriä nostetaan tänä vuonna vanhan laitoksen rinnalla. Kuva: Kimmo Haimi
Sahat odottavat kylmää talvea – tuotantoa jarrutellaan loppuvuonna
Puupula ja heikko kannattavuus saattavat johtaa sahojen pudotuspeliin. Toisaalta sahoilla valmistuu isoja investointeja tuottavuuden nostamiseksi.Tilaajalle
Koskisen Oyj:n projektijohtaja Lassi Santala silmäilee yhtiön uuden sahalaitoksen kuorintaroottorin teriä. Uusi laitos aloitti toimintansa heinäkuun alussa. Kuva: Kimmo Haimi”Alalla odotetaan kovasti tuotannon rajoituksia. Katsotaan kuinka kylmä talvi on tulossa.”
Näin tiivistää pohjoisen puuta sahaavan Kuhmo Oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha sahojen lähikuukausien näkymiä.
Ruhan mukaan yhtiössä ei ole käyty muutosneuvotteluja, mutta rajoitukset ovat hyvin mahdollisia.
"Tilauskantaa on vielä kesähuoltojen jälkeenkin, eivätkä varastomme ole suuret, mutta tilannetta on mahdoton ennustaa.”
Sahat kärsivät heikosta kysynnästä. Ruhan mukaan mikään päämarkkinoista ei tällä hetkellä vedä. Nousevien korkojen ja siitä johtuvan vähäisen rakentamisen takia käännettä parempaan on vaikea nähdä.
”Kaikki tuottajat ovat kuitenkin sahanneet normaalisti ja siksi varastotasot ovat aika korkeat.”
Ruha manaa korkeita kustannuksia, varsinkin puun hintaa.
”Tukin hinta on ihan kestämätön tähän suhdanteeseen. Tukin hinnasta kymppi pois ja sahatavaraan kymmenen prosenttia lisää, niin sitten aletaan olla jollakin tavalla järkevillä numeroilla.”
Metsäteollisuuden tilastojen mukaan kuusitukki maksoi kesä–heinäkuun vaihteessa noin 76 euroa kuutiolta ja mäntytukki noin 73 euroa.
Tuotannonrajoituksia ennakoi myös Suomen suurimpiin sahaajiin kuuluva Junnikkala Oy.
”Jotta tarjonta ja kysyntä löytävät tasapainon, nähdään toimialalla todennäköisesti tuotannon rajoituksia loppuvuoteen mentäessä”, todetaan Junnikkalan juhannusviikolla julkaistussa tulostiedotteessa.
Danske Bankin kesäkuussa julkaistun suhdannekatsauksen mukaan sahat jarruttelevat tuotantoaan ympäri Eurooppaa. Siihen syynä on sekä sahauksen huono kannattavuus että pula tukeista.
Dansken mukaan puutavara on edelleen muita rakennusmateriaaleja suhdanneherkempää. Kysynnän laskiessa myös hinnat notkahtavat.
Korona-aikana koettu ennennäkemätön korjaus- ja nikkarointibuumi on nyt takana. Kaupat myyvät puutavaraa halvemmalla kuin ennen koronaa.
Ruotsissa perussahatavaran, kuten kakkosnelosen ja kyllästetyn puutavaran, hinnat ovat laskeneet noin 25–40 prosenttia edellisvuoden syksystä.
Puutuoteteollisuuden mukaan myös Suomessa puurakenteiden kustannukset ovat laskeneet merkittävästi.
Vuodenvaihteen jälkeen sahojen tilanne näytti Dansken mukaan hieman valoisammalta. Sahat saivat purettua varastojaan ja sahatavaran hintoihin saatiin varovaisia korotuksia.
Huhtikuussa sahatavaran kysyntä hyytyi uudestaan. Sen jälkeen sahurit ovat kertoneet vaimeasta kysynnästä ja uusista hinnanalennuksista.
Dansken mukaan kyse on todennäköisesti hintapaineiden toisesta aallosta. Ensimmäinen aalto iski korjausrakentamiseen, mutta siinä vaiheessa suuremmat ja aiemmin sovitut rakennushankkeet vielä jatkuivat.
Nyt myös ne ovat kuivumassa rakentamisen yleisen vähentymisen mukana. Se vähentää sahatavaran kulutusta ja painaa hintoja.
”Suuri kysymys on, miten sahat selviävät tästä. Monet sahat pyörivät jo ennestään tappiolla, eikä raaka-aineen hinta näytä joustavan”, katsauksessa todetaan.
Brittiläinen BSW Timber sulkee 14. heinäkuuta Bartley’n sahansa. Timber online -sivuston uutisen mukaan syynä ovat epävarma puun saanti ja alan heikot näkymät.
Sahan kapasiteetti on ollut noin 50 000 kuutiota vuodessa. BSW Timber on osa Binderholzt-konsernia, jolla on sahoja myös Suomessa.
Sahojen ongelmia syventää puupula. Se vaivaa suurta osaa pohjoisen pallonpuoliskon havusahoja.
Esimerkiksi Kanada on sulkenut monia sahoja kaarnakuoriaisepidemioiden ja alhaisten puutavaran hintojen takia.
Myös keskieurooppalaiset ja pohjoismaiset sahat ovat vähentäneet tuotantoaan rajusti. Jopa ruotsalaiset sahat ovat jarrutelleet tuotantoa, koska niillä ei ole puuta.
Puupulan taustalla ovat puunkäyttöä ja tuotantoa lisänneet investoinnit. Dansken mukaan lähes kaikki suuret toimijat ovat investoineet sahoihin ja virtaviivaistaneet tuotantoa.
Samaan aikaan kun moni saha miettii tuotannon rajoittamista, puutuoteyhtiö Koskisen Oyj käynnisti heinäkuun alussa uuden sahalaitoksen Järvelässä.
Noin 50 miljoonan euron investoinnin ensimmäisessä vaiheessa yksikön tuotantokapasiteetti kasvaa nykyisestä 300 000 kuutiosta 400 000 kuutioon. Toisessa vaiheessa volyymeja on mahdollista kasvattaa aina 500 000 kuutioon.
Toimitusjohtaja Jukka Pahta sanoo, että yksikön valmistumisella ei tähdätä tiettyyn suhdannevaiheeseen. Kymmenien miljoonien investoinnit ovat vuosien projekteja.
”Uuden yksikön ansiosta kilpailukykymme paranee oli markkinatilanne mikä hyvänsä. Se antaa mahdollisuuden kehittää tuotantoa pitkälle tulevaisuuteen ja palvella asiakkaita uusilla tuotteilla kustannustehokkaasti, Pahta toteaa.
”Nyt monet sahat ovat päättämässä tai ovat jo päättäneet tuotannon rajoituksista. Meillä ei sellaisia päätöksiä ole tehty, emmekä näe sellaisia olevan edessäkään.”
Pahdan mukaan yhtiön varastotilanne on pysynyt hallinnassa, vaikka tavaraa on tuotettu normaalisti.
”Haemme hyvin aktiivisesti kauppaa, varsinkin ulkomailta silloin, jos kotimarkkina alkaa olla täynnä.”
Nykyaikaisen sahan keskusvalvomo on täynnä näyttöjä. Laiteasennusten projektipäällikkö Jaakko Haapanen Koskisen Oyj:n uuden sahan valvomossa. Kuva: Kimmo HaimiMiten tulkita uutisia USA:sta, joiden mukaan toukokuussa omakotitalojen rakennustyömaita käynnistyi eniten kolmeen vuosikymmeneen?
Myös rakennuslupia on myönnetty enemmän, mutta toisaalta lainarahan ehdot ovat yhä tiukat. Joka tapauksessa sahatavaran hinta on kääntynyt nousuun.
”Finanssikriisin (2007–2009) jälkeen Yhdysvalloissa on rakennettu vähän ja painetta uusille kodeille on olemassa. Tulevaa on kuitenkin vaikea tulkita yhden kuukauden tietojen perusteella”, Pahta sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
