• Iijoen alkulähteeltä patoluukun betoniin – tietokirja kuljettaa läpi muuttuneen maiseman

    Jenni Räinän Veden ajat on kiehtova yhdistelmä omakohtaista pohdintaa ja tieteellisiä havaintoja muutoksista vesissä ja maisemassa.
    Kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä on kotoisin Kuivaniemen Hyryn kylältä.
    Kirjailija ja toimittaja Jenni Räinä on kotoisin Kuivaniemen Hyryn kylältä.  Kuva: Teija Soini, Like
    Metsä|Kirjallisuus
    2.6.202523:00
    Arvio
    Suvi Jylhänlehto

    Mihin katosivat luonnontilaiset purot? Onko jäljellä enää suoristettuja ja kivistä tyhjennettyjä ojia?

    Oululaisen Jenni Räinän tuore tietokirja Veden ajat sukeltaa muuttuneiden vesistöjen maailmaan. Tutkimusretki suuntautuu Kuusamon Iivaaran lähteeltä purojen, koskien ja padottujen jokien kautta kohti Perämerta.

    Matkalla hän pohtii pohjoispohjalaista maisemaa, joka on suo-ojien, turvekenttien ja vesivoimalaitosten muokkaamaa.

    Puun ja energian tarve on muuttanut vesiä verrattain lyhyessä ajassa. Räinä puhuu liukuvista perustasoista. Kun uusi kalastajasukupolvi aloittaa, heikentyneistä kalakannoista tulee uusi normaali.

    Samoin nykynuorten on vaikea kaivata vapaana virtaavaa Oulujokea, kun padot ovat olleet paikoillaan koko heidän elämänsä. Oikeasti vanhoja metsiä on harva koskaan nähnytkään, joten nuori kasvatusmetsä edustaa metsän perustasoa.

    Kun uusi kalastajasukupolvi aloittaa, heikentyneistä kalakannoista tulee uusi normaali.

    Räinän teksti soljuu kauniisti kuin tunturipuro. Tutkijoiden haastattelut eivät ole kuivia kalvosulkeisia, vaan kirjailija on vienyt haastateltavansa pienvesien äärelle.

    Tieteellistä faktaa täydentää kirjailijan omakohtainen pohdinta. Taustalla kulkee Räinän vastikään edesmennyt isä sekä hänen omat lapsensa. Se on perusteltua, sillä luonnossa tapahtuneet muutokset peilaavat yhden ihmiselämän ajanjaksoa.

    Räinä osaa sanoittaa hyvin tuulivoimarakentamisen aiheuttamia, epäileviä tunteita. Onko vihreä siirtymä sittenkään kovin vihreää?

    Hän myös ihmettelee, miksi metsälain kymppipykälä turvaa lähteet vain pienialaisilla kohteilla. Räinän mukaan rajaus pienialaisuudesta suojelee pikemminkin maanomistajan lompakkoa kuin itse lähdettä, joka voi kuulua laajempaan lähteikköjen kokonaisuuteen.

    Joihinkin väittämiin kaipasin lisää perusteluja. Esimerkiksi Räinä kirjoittaa, että lihan ja maidon tuotanto vaatii erityisen paljon vettä. Mistä se johtuu ja koskeeko se myös Suomea?

    Räinä on palkittu tietokirjallisuuden Finlandialla osana työryhmää kirjasta Metsä meidän jälkeemme ja Botnia-palkinnolla syrjäseuduista kertovasta kirjasta Reunalla.

    Veden ajat ilmestyi huhtikuussa painettuna, e-kirjana sekä Anna Kuusamon lukemana äänikirjana. Tummanpuhuvat kuvat ovat Teija Soinin kamerasta.

    Jenni Räinä: Veden ajat – matka läpi muuttuneen maiseman. 217 sivua. Like.
    Jenni Räinä: Veden ajat – matka läpi muuttuneen maiseman. 217 sivua. Like. Kuva: Kansi: Päivi Puustinen
    Lisää aiheesta
    • Myös Euran naapurissa, Huittisissa, vesi on noussut laajalti teille ja pelloille.

      Sää | Eurassa tehtiin patoja ja pumpattiin vettä koko yö tulvien vuoksi – ”Joen pinta vain nousi tasaisen tappavaan tahtiin”

      Tilaajalle
    • Lea-Elina Nikkilän perinnetilan pihapiirissä kasvaa yrttejä ja harvinaisia kasveja. Puutarha antaa satoa talven varalle.

      Luontomatkailu | Lea-Elina osti tilan, vaikka sitä uhkasi pakkolunastus – ”Suojelkaa suo ja olkaa siivosti”

    • ”Enemmän kuin soista tai ennallistamisesta, kirja kertoo kuitenkin ihmisistä”, Jenni Räinä kuvailee esikoisromaaniaan Suo muistaa.

      Kirjallisuus | Tietokirjoistaan palkittu Jenni Räinä uppoutui esikoisromaanissaan soiden ennallistamiseen: ”On täytynyt ihan muistuttaa itseäni, että tämä on fiktiota”

    • Jenni Räinä: Kulkijat – Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla. Like. 2021.

      Luonto | Feministinen eräkirja ravistelee miehistä maailmaa ja patistaa retkeilijöitä avaamaan silmät ympäristön tilasta myös kansallispuistojen ulkopuolella

    • Dramaattisen kauniit kuvat tekevät kirjasta visuaalisen elämyksen.

      Kirja-arvio: "Metsä meidän jälkeemme" syyttää tehometsätaloutta punkeista, hirvikärpäsistä ja uimavesien pilaamisesta

    Artikkelin aiheet
    Jenni Räinä
    tietokirjallisuus
    vesistöt
    ympäristömuutos
    Veden ajat
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Koneklassikot-kirja nyt saatavana nettikirjakaupasta

  • Koneviesti | Metsätyökoneiden historiikki