

Oululainen Heli Hongisto, 32, on nuoresta iästään huolimatta kokenut metsäsijoittaja. Ensimmäisen sijoituskohteensa hän osti 26-vuotiaana.
”Kosketuspinta metsäalaan oli kuitenkin jo olemassa, sillä vuonna 2014 kotitilallani tehtiin sukupolvenvaihdos. Sisko lähti kipparoimaan maatilaa ja minä sain omistukseeni tilan metsät. Polku oli hyvin luonteva, sillä olen aina viihtynyt metsässä”, Hongisto kertoo.
Metsäsijoittaja Hongiston uravalintaa on osaltaan vauhdittanut myös hänen isänsä Arto Hongisto.
”Isän opit ovat kannattelevin voimavara myös tässä hetkessä. Olen 12-vuotiaasta lähtien kulkenut isän mukana muun muassa metsätaitokilpailuissa ja jokainen retki metsään on opettanut aina uutta. Isä on neuvonut myös käytännön töissä ja juurruttanut ajatusmaailmaan myös sen, että metsä elättää, mutta samalla myös kasvattaa”, Hongisto kuvailee kiitollisena.

Puu on uusiutuva luonnonvara. Tämän metsäsijoittaja Hongisto oppi jo alakoulun kolmannella luokalla.
”Ja tämä toimii hyvänä tien viitoittajana myös nykypäivänä. Metsän todellinen merkitys on ajan myötä vain kristallisoitunut.”
Metsäomaisuuksien hoitoon erikoistuneessa Tilanhoitajat-yrityksessä työskentelevä Heli Hongisto harmittelee yleisellä tasolla, ettei nykypäivänä välttämättä edes ymmärretä oman tilan arvoa.
”Löytyy myös metsänomistajia, jotka eivät edes tiedä, mitä omistavat. Nykyisessä työssäni metsänhoitajana on pystyttävä peilaamaan alaa laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin ennen. Metsänomistajan on hyvä myös tietää, miten metsä saadaan tuottamaan, jotta sen arvo olisi mahdollisimman omistajaystävällinen.”
”Ostohousut ovat pitkäjänteisellä metsäsijoittajalla aina jalassa, mutta omat ostokriteerit täyttäviä kohteita tulee markkinoille harvakseltaan.”
Metsäsijoittajana Hongisto sanoo olevansa vasta alkutaipaleella, vaikka vajaan kymmenen vuoden aikana metsäpinta-ala on ostojen myötä kasvanut jo lähes 400 hehtaariin. Viimeisin hankinta sijoittuu vuoden 2024 kevääseen.
”Olen asettanut tavoitteeksi 500 hehtaaria. Ostohousut ovat pitkäjänteisellä metsäsijoittajalla aina jalassa, mutta omat ostokriteerit täyttäviä metsiä tulee markkinoille harvakseltaan”, Hongisto kertoo.
Metsäasiantuntijana hän on aivan omaa luokkaansa, sillä taustat, kokemus ja vahva pohjatyö antavat myös sijoitustoimintaan tärkeää tukea.
”Excel-taulukko ja arkijärki ovat parhaita ystäviäni. Ennen tilakauppoja käyn aina paikan päällä ja arvioin muun muassa maapohjan sekä hakkuumahdollisuudet. Arvostan myös hyviä tieyhteyksiä.”
Hongisto pyrkii pitämään sijoittamisen myös mielekkäänä.
”Jos tilanteet muuttuvat stressaaviksi tai asiat alkavat karkaamaan käsistä, korjausliike on tehtävä nopeasti. Sijoittamisessa on mietittävä jokainen siirto todella tarkkaan.”
”Ennen tilakauppoja käyn aina paikan päällä ja arvioin muun muassa maapohjan sekä hakkuumahdollisuudet. Arvostan myös hyviä tieyhteyksiä.”
Metsä on vakaa sijoituskohde ja symboloi myös Hongistolle vakautta ja turvaa.
”Metsätilojeni rakenne alkaa olla sillä tasolla, että kymmenvuotiskaudelle riittää hyvin hakkuita. Sijoittaminen metsään on myös tulevaisuutta ajatellen kannattavaa. Haluan jo tässä vaiheessa vaikuttaa tulevaan eläkekassaani ja lisäksi siihen, että voin jo nuoremmallakin iällä keventää virka-askareita”, Hongisto paljastaa.
Metsäsijoittamiseen ei Hongiston mukaan tarvita kuitenkaan alan erityistietämystä.
”Tärkeintä on vain tietää, miten pääsee alkuun. Niinpä neuvoisin aloittelijoita kääntymään heti alkumatkalla sijoitus- ja metsäasiantuntijoiden puoleen. Ja ei se pieni tiedon hankinta muutenkaan mene hukkaan. Kun metsätaloudesta tietää edes jotakin, niin ammattilaistenkin kanssa on helpompi toimia. Lisäksi täytyy muistaa, että sijoitustoiminta on pitkäjänteistä, mutta ajan myötä hyvin palkitsevaa työtä. Kun kasvu pysyy hillittynä ja hallittuna, metsäsijoittamisesta muodostuu ajan juoksussa sopivan tuottoisa harrastus”, Hongisto rohkaisee.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
