Metsä on ollut viime vuosina parempi sijoitus kuin asunto
Vakaaseen tuottoon perustuvat yhteismetsät tuovat uutta värinää metsäsijoittamiseen.Tilaajalle
Metsäsijoittamisen asiantuntijana toimivan Mika Venhon asiakaskunta koostuu tavallisista metsänomistajista ammattimaisiin sijoittajiin. Kuva: Studio Korento - Harri MäenpääMetsäsijoittaminen on saanut vakaan aseman suomalaisella sijoituskulttuurissa, toteaa Suomen Sijoitusmetsät oy:n perustajaosakas, yrittäjä Mika Venho.
”Metsä on mainettaan parempi ja vakaampi sijoituskohde. Esimerkiksi viimeisen seitsemän vuoden aikana metsä on pärjännyt omaisuusluokkana hyvin jopa asunnoille ja osakkeille.”
Sijoittaminen vaatii kuitenkin osaamista.
”Keskiössä on metsänomistajan oma tai hänen asiantuntijansa ammattitaito. Onnistumisen edellytyksiä ovat kyky arvioida puusto, taito laskea tulevat kassavirrat sekä tuntea markkinahintataso. Lisäksi kaikkia munia ei kannata laittaan samaan koriin”, Venho muistuttaa.
”Esimerkiksi viimeisen seitsemän vuoden aikana metsä on pärjännyt omaisuusluokkana hyvin jopa asunnoille ja osakkeille.”
Metsäkiinteistöjen arvo on säilynyt Venhon mukaan kohtalaisen vakaana.
”Toki kaksinumeroiset nousut ovat takanapäin ja hyvä niin. Muuten olisi ollut rajumman ylilyönnin vaara. Metsä tulee säilyttämään kuitenkin arvonsa. Se on ollut ostettaessa aina kallista ja tulee olemaan sitä jatkossakin.”
Metsäkiinteistöjen arvot kuitenkin vaihtelevat. Kauppaa käydään eniten Väli-Suomessa niin kappalemääräisesti kuin euromääräisestikin.
”Metsämaahehtaarien hinnat vaihtelevat Päijät-Hämeen 8 500 eurosta Lapin 2 500 euroon. Päijät-Hämeessä keskimääräinen puumäärä yltää 140 kuutioon hehtaarilta, kun vastaavasti Lapissa se jää niukasti alle 80 kuution.”
”Metsä tulee säilyttämään arvonsa. Se on ollut ostettaessa aina kallista ja tulee olemaan sitä jatkossakin.”
Korkotason nousu näkyi myös metsäkiinteistömarkkinoilla.
”Korkeimmillaan yli 60 prosenttia euromääräisestä kaupasta meni institutionaalisille ostajille. Alimmillaan se laski alle kahdenkymmenen prosentin ja erikoissijoitusrahastoihinkaan ei virrannut enää merkintöjä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa kun korkotaso on laskemassa tasolle, jossa metsäsijoittaminen on taas kilpailukykyinen esimerkiksi lyhyen koron rahastoihin tai talletuksiin nähden”, Venho kertoo.
Omistajarakenteen muutokset näkyvät osaltaan myös metsäsijoittamisessa.
Venhon mukaan esimerkiksi maatalousyrittäjien metsänomistus on vähentynyt ja metsänomistajien keski-ikä noussut.
”Lisäksi yhteismetsien suosio on kasvanut ja metsään on viime vuosina sijoitettu kasvavissa määrin myös metsärahastojen kautta.”
Yhteismetsät on Venhon näkemyksen mukaan tulevaisuutta.
”Edut ovat moninaiset. Yhteismetsä on ennen kaikkea huoleton, tuotto vakaa ja myös perinnöksi soveltuva. Yhteismetsän pitää vain olla ammattimaisesti hoidettu ja kauppa tulee turvata avoimuudella”, Venho ohjeistaa.
Metsäsijoittamisen asiantuntijana hän haluaa antaa täsmävinkit myös ensikiinteistön ostajille.
”Alkuun kannattaa miettiä omat tavoitteet ja taloudelliset resurssit. Yksinomaan oston rahoittamista kannattaa miettiä tarkkaan. Jos kauppaa hoidetaan esimerkiksi lainalla, ei taimikoiden ostaminen ole mahdollista. Tällöin kohteen pitää sisältää myös uudistuskypsiä metsiä”, Venho kiteyttää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
