Metsälannoitusten kysyntä tuplaantunut – ilmasto kiittää

Metsänomistajat ovat innostuneet lannoittamaan metsiään. Se lisää metsien kasvua ja kasvattaa hiilensidontaa.

Alkuvuosi on ollut metsänhoitoyhdistyksien metsäasiantuntijoille kiireinen. Puukauppa on käynyt kiivaana, mutta myös kiinnostus metsänhoitoon lisääntynyt. Esimerkiksi metsälannoitusten kysyntä on yli tuplaantunut.

Lannoituksen voimakas kasvu kertoo metsänomistajien lisääntyneestä halusta panostaa metsien kasvuun. Samalla metsänomistajat osallistuvat ilmastonmuutoksen hillintään.

"On ilo nähdä, että metsänomistajat eivät pelkästään puhu vastuullisuudesta, vaan myös toimivat sen mukaisesti”, toteaa toteaa MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen.

Huupposen mukaan lannoitus on yksi tehokkaimmista yksittäisistä toimista, joilla metsänomistaja voi lisätä metsänsä hiilinielua. Samalla se turvaa puuston kasvun ja arvon tulevaisuudessa.

Lannoitusten lisääminen kuittaa kymmenien tuhansien autojen vuosipäästöt. Kuva: Johannes Tervo

Eniten metsää lannoitetaan tänä vuonna Savotan, Pohjois-Savon, Pyhä-Kalan sekä Päijänteen metsänhoitoyhdistyksien toiminta-alueilla.

Puolen vuoden aikana metsänhoitoyhdistysten toimijoiden sopimat lannoitukset lisäävät metsien hiilensidontaa arviolta 35 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Lannoitusten metsien kasvua lisäävä vaikutus sitoo hiiltä noin 21 000–30 000 henkilöauton vuosipäästöjen verran.

Lannoitusvaikutus kestää seuraavan 6–8 vuoden ajan.

Lannoitus on ilmastoteon lisäksi myös kannattava investointi metsänomistajalle. Tuplaantuneet lannoitusmäärät tuottavat lannoituksen vaikutusaikana yli 300 000 kuutiota lisää puuta metsiin.

Tämä puumäärä tarkoittaa käytännössä 16–17 miljoonan euron lisätuloa metsänomistajille.

Metsien parempi kasvu hyödyttää koko yhteiskuntaa. Lisääntynyt puun kasvu tarkoittaa enemmän raaka-ainetta kotimaiselle metsäteollisuudelle, uusia työpaikkoja sekä vahvempaa huoltovarmuutta.

”Kivennäismaametsien lannoituksen edistäminen on yksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteistä. Sillä tavoitellaan 360 000 lannoitettua lisähehtaaria vuoteen 2035 mennessä”, kertoo MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä.