Tämän takia suuret naakkaparvet tekevät nopeasti isoja satovahinkoja maatilalla

Suurina parvina naakat rikkovat heinäpaaleja ja aiheuttavat myös hygieniahaittoja ulosteillaan ja höyhenillään. Niiden mahdollisesti levittämät taudit voivat levitä myös koti- ja tuotantoeläimiin.

Eurajokelaisella maanviljelijä Tero Tuomisella on paljon omakohtaisia kokemuksia naakkojen ja sepelkyyhkyjen aiheuttamista vahingoista viljakasveille.

”Naakkojen ja sepelkyyhkyjen vahingot vaihtelevat vuosittain runsaasti. Jo pienikin poikkeama kasvustossa saa aikaan sen, että linnuille tulee mahdollisuus laskeutua ja nousta ilmaan. Vahinkoja alkaa syntymään välittömästi jo muutamassa päivässä”, Tuominen toteaa.

Naakat etsimässä ruokaa puidusta pellosta. Kuva: Johannes Tervo

Etenkin syysvehnän ja myös ruokakuivaherneen kasvustot ovat hänen tilallaan suurimassa vaarassa. Mutta lakopaikkojen syntyessä kaikki peltolohkot ovat vaaravyöhykkeessä.

”Pahimmillaan sato menetetään useiden hehtaarien osalta. Joskus naakkojen ja sepelkyyhkyjen yhteistuhot kipuavat toiselle kymmenelle hehtaarille. Läpinäkyvissä pusseissa myytävä kuivaherne ei kestä yhtäkään linnunjätöstä höyhenen tai ulosteen muodossa. Heinäkuun lopusta aina elokuun loppuun jatkuu kriittisin vaihe.”

”Parvet muodostuvat jopa sadoista linnuista. Suurimmissa näkemissäni naakkaparvissa on ollut arviolta 400–500 lintua. Hetken karkotus ei riitä ja jatkuvaan paimentamiseen taas ei aika millään riitä. Pahinta on suurien naakkaparvien aiheuttama viljakasvuston tallaantuminen. Sen vaikutus on moninkertainen itse tähkien syömiseen verrattuna.”

Tero Tuominen pitääkin hyviä yhteyksiä asiantunteviin metsästäjiin välttämättömänä. ”Heidän apunsa on tarpeellista ja apua yleensä saa tarvitessa. Jatkuvasti kasvavat naakkaparvet ja niiden aiheuttamat vahingot saadaan parhaiten kuriin vain lintuja asiamukaisesti metsästämällä”, hän sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan naakkakanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Lajin pesimäkannaksi arvioidaan nykyisin yli 100 000 paria.

Täytetty huuhkaja houkuttelee naakkaparvia. Kuva: Jukka Saarinen

Naakan rauhoitus purettiin vuonna 2018 johtuen suurista taloudellisista vahingoista. Se oli nauttinut suojelusta vuodesta 1993 lähtien. Sen pesimäaikaisesta rauhoituksesta säädetään erikseen nykyään erikseen metsästysasetuksessa.

Naakan metsästys onnistuu parhaiten käyttämällä apuna esimerkiksi täytettyä huuhkajaa. Linnut tulevat kuville yleensä pienissä parvissa, huuhkajan kuvan nähdessään alkavat äkkiä kiertää sitä pienessä ympyrässä. Apuna houkuttelussa voi käyttää myös varispilliä tai riistakeskukselta anottavaa poikkeuslupaa äänilaitteelle. Myös pelkästään varisten ja naakkojen kuvia asettamalla pellolle sopiviin paikkoihin voi päästä sopivalle ampumaetäisyydelle.

Parasta pyyntiaikaa ovat aikaiset aamut heti auringon nousun yhteydessä. Toinen hyvä lentoaika ajoittuu usein iltapäivän tunteihin. Saalismäärät jäävät usein muutamiin lintuihin kerrallaan, sillä heti ensimmäisen laukauksen jälkeen linnut karkkoavat hyvin nopeasti. Toiseen hyvin tähdättyyn laukaukseen jää harvoin riittävästi aikaa, mutta esimerkiksi pillillä tai heittämällä ammuttuja lintuja pitkässä kaaressa maahan tai pellolle saa parven usein vielä toistamiseen palaamaan.

Noutaja on hyvä apu myös naakan pyynnissä. Kuva: Jukka Saarinen

1.6.2019 voimaan astuneen metsästysasetuksen muutos sallii naakan pyytämisen myös rakennuksen sisällä. Niinpä varastoissa, navetoissa ja muissa sisäeläintiloissa on nykyään mahdollista käyttää ilmakivääriä.