Havusellun hinta noussut Euroopassa ‒ tämän takia se ei ole nostanut kuitupuun hintaa Suomessa

Puujalosteiden kansainvälisten markkinahintojen kehitys ei ole kulkenut täysin käsi kädessä puun hinnan kehityksen kanssa Suomessa.

Kansainvälisen hintaraportointiyhtiö Fastmarketsin PIX-hintaindeksien mukaan sekä havu- että lehtisellun hinta on noussut Euroopassa tämän vuoden aikana merkittävästi.

Havusellun hinta on kivunnut yli 1 600 dollariin tonnilta helmikuussa. Maaliskuun lopusta alkaen hinta on pysytellyt noin 1 650 dollarin tuntumassa tonnilta.

Yhtä korkeita havusellun hintoja on nähty aikaisemmin ainoastaan vuonna 2024.

Lehtisellun hinta Euroopassa on hypännyt vielä enemmän. Vuoden alussa hinta oli alle 1 000 euroa tonnilta, mutta heinäkuussa se on noussut yli 1 200 euroon tonnilta.

Havukuitupuun hintakehitys Suomessa ei ole seurannut sellun hintakehitystä Euroopassa.

Kuusi- ja mäntykuidun hinta on tullut viime kesän huipuista yli 20 prosenttia alas. Alkuvuoden pohjista kaikki kuitupuiden hinnat ovat tulleet varovaisesti ylöspäin.

Joskin pienoinen notkahdus alaspäin nähtiin jo. Kuusikuitu on ollut viime viikot alle 25 euron ja mäntykuitu 23 euron hujakoilla kuutiolta.

Kuitupuun hinnan tarkastelussa on myös hyvä huomioida, kuinka osa hinnannoususta selittyi Ukrainan sodalla ja Venäjän puuntuonnin jättämällä lovella erityisesti energiapuun käyttöön.

Energiapuun hinta on tullut reilusti alas, eikä enää kilpaile yhtä lailla suoraan kuidun kanssa.

Vuosien 2024 ja 2025 kuitupuiden hintahuippujen aikaan havusellun hinta oli Euroopassa alhaisempi kuin nyt.

Euroopan hintataso ei ole yksistään kovin hyvä indikaattori selluntuotannon imulle ja sitä kautta kuitupuun kysynnälle Suomessa.

Noin 40 prosenttia vientisellusta on edellisvuosina suuntautunut Kiinaan.

Havusellun hinta on Kiinan markkinoilla laskenut tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon, ja kovin lasku on tapahtunut jo aikaisemmin.

Vuosina 2024 ja 2025 kuitupuiden hintahuippujen aikana Kiinan markkinahavusellun nettohinta liikkui 700–800 dollarissa tonnilta.

Hinta on tullut tuosta reilusti alas ja pudotus on jatkunut myös tämän vuoden ensimmäisen puoliskon. Hinta on kesällä liikkunut 650 dollarin hujakoilla.

On hyvä huomata, että Kiinan ja Euroopan hintaindeksit eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia.

Lehtisellun hinta Kiinan markkinoilla on ollut jatkuvasti halvempi.

Kiina on ostanut Etelä-Amerikasta valtavat määrät lehtisellua ja korvannut sillä havusellua tuotannossaan. Sellulajien hintaero on tämän vuoden ollut kapeampi kuin edeltävinä vuosina.

Kiina on lisännyt rutkasti omaa tuotantoaan viime vuosina, mikä on johtanut selkeään ylikapasiteettiin markkinoilla.

Esimerkiksi Metsä Groupin pääjohtaja Jussi Vanhanen on puhunut julkisuudessa useita kertoja suomalaisen sellun haasteista Kiinan markkinoilla.

Kiinan kysyntä on ollut keskeinen oletus uusien sellutehdasinvestointien kannattavuudessa. Korvaavia vientimarkkinoita vastaavassa mittakaavassa ei toistaiseksi ole noussut esiin.

Tukkipuun hinta on seurannut lähemmin sahatavaran hinnan kehitystä.

Tukkipuiden hinnat ovat kohonneet rauhallisesti pitkin vuotta. Kuusitukin hinta on pysynyt yli 80 eurossa kuutiolta huhtikuusta alkaen. Kesän ajan hinta on pysytellyt alle 83 eurossa kuutiolta.

Mäntytukin hinta on ollut noin 5 euroa alempi kuin kuusen.

Luonnonvarakeskuksen suhdannetiedotteesta käy ilmi, että sekä kuusi- ja mäntysahatavaran vientihinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden viimeisestä neljänneksestä.

Kuusisahatavaran vientihinta oli ensimmäisellä neljänneksellä noin 260 euroa kuutiota kohden. Mäntysahatavara oli noin 20 euroa halvempaa.

Samaan aikaan havusahatavaran vientimäärät laskivat ensimmäisellä neljänneksellä.

Luonnonvarakeskuksen suhdannetiedotteessa ennustetaan lisäksi sekä havusahatavaran tuotannon että viennin laskevan neljällä prosentilla tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna. Vientihinnan puolestaan ennustetaan kasvavan neljällä prosentilla.

Sahatavarafutuurien hinnat ovat puolestaan nousseet tänä vuonna Chicagon raaka-ainepörssissä Yhdysvalloissa. Kesäkuusta alkaen futuurit ovat olleet yli 600 dollaria tuhatta lautajalkaa kohden.

Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja.