Metsäjättien suuri muodonmuutos on käynnissä – omistajien varallisuutta yritetään paisuttaa yritysjärjestelyillä
UPM ja Stora Enso irrottavat osia toiminnastaan omiksi pörssiyhtiöikseen, ja UPM yhdistää paperiliiketoimintaansa kilpailijansa kanssa. Analyytikon mukaan sama kehitys tulee jatkumaan.Tilaajalle
Sekä UPM että Stora Enso lohkaisevat konserneistaan uudet pörssiyhtiöt. Kuva: Sanne Katainen, Timo Heikkala, koonnut: Elias PiilolaMetsäalalla on nyt käynnissä samaan aikaan useampia yritysjärjestelyjä.
UPM irrottaa vaneriliiketoimintansa omaksi pörssiyhtiökseen. Tästä syntyvä Wisa Group -niminen yritys listautuu näillä näkymin marraskuun alussa Helsingin pörssiin. Yrityksen toimitusjohtaja ja johtoryhmä on jo nimitetty.
Jakautumisessa yhtä UPM:n osaketta kohden saa yhden Wisa Groupin osakkeen.
UPM:lla on käynnissä myös toinen yritysjärjestely. Yhtiön graafisten papereiden tuotanto ollaan siirtämässä yhteisyritykseen eteläafrikkalaisen metsäyhtiö Sappin kanssa. Suurfirmat omistavat yhteisyrityksen tasan puoliksi.
Viralliset sopimukset yhteisyrityksestä on kirjoitettu, mutta kilpailuviranomaiset eivät ole vielä hyväksyneet järjestelyä.
Myös Stora Ensosta ollaan lohkaisemassa uusi pörssiyritys. Stora Enso yhtiöittää omistamansa Ruotsin metsät Bergslagets Skogar -nimiseen yritykseen.
Listautumisen odotetaan tapahtuvan ensi vuoden alkupuoliskolla. Osakkeet tulevat kaupattavaksi sekä Helsingin että Tukholman pörsseihin. Yhtiöstä tulee Euroopan suurin pörssiin listattu puhtaasti metsään keskittyvä yhtiö.
Tulevan yhtiön osakkeet jaetaan Stora Enson nykyisille omistajille näiden omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Tämänkin yrityksen johtoryhmä ja hallitus ovat kasassa.
Metsää on yhteensä 1,2 miljoonaa hehtaaria. Yhtiö tunnusteli kiinteistömarkkinoita myymällä viime vuonna yli kymmenyksen metsäomaisuudestaan.
”Perusajatus on, että yksittäinen liiketoiminta voi saada markkinoilla korkeamman arvostuksen itsenäisenä selkeänä kokonaisuutena kuin osana monimutkaista suurta konsernia.”
Metsäyhtiöitä seuraava Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakaisen mukaan samaan aikaan käynnissä olevien yritysjärjestelyjen syynä on alan rakenteellisesti heikentynyt toimintaympäristö.
Helsingin pörssin metsäjätit eivät kykene kasvattamaan tulostaan pelkästään nykyistä liiketoimintaa kehittämällä.
”Markkinoiden rakenteellinen muutos on tehnyt orgaanisesta kasvusta ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämisestä aiempaa vaikeampaa”, Viljakainen selittää.
Omistajat ovat tyytymättömiä heikkoon nykytilanteeseen ja heidän varallisuuttaan pyritään kasvattamaan yritysjärjestelyillä.
”Perusajatus on, että yksittäinen liiketoiminta voi saada markkinoilla korkeamman arvostuksen itsenäisenä selkeänä kokonaisuutena kuin osana monimutkaista suurta konsernia.”
Stora Enson toimitusjohtaja Hans Sohlström kertoi MT:n haastattelussa toukokuussa, että Ruotsin metsät yhtiöitetään, jotta metsäomaisuudelle saataisiin korkeampi markkina-arvostus.
Yhtiön taseessa olevien metsien arvo on lähes 11 euroa osaketta kohden, kun yrityksen osakkeen hinta on ollut alle 10 euron.
Viljakainen suhtautuu asiaan varauksella, eikä pidä tasearvoa kiistattomana totuutena.
”Kun metsäomaisuus erotetaan omaksi yhtiökseen, silloin vasta nähdään metsäomaisuuden todellinen arvo sijoittajien silmissä.”
Analyytikko pitää täysin mahdollisena, että yhtiö noteerataan pörssissä alle oman pääoman tasearvon.
Metsänomaisuuden ja metsäteollisuuden pitäminen samassa yhtiössä on rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta hankalaa.
Metsään halutaan sijoittaa paljon alhaisemmilla riski- ja tuotto-odotuksilla kuin metsäteollisuuteen.
Viljakainen uskoo, että Bergslagets Skogar tulee herättämään kiinnostusta pörssissä. Metsään sijoittaminen muiden arvopapereiden kautta on haastavampaa, eivätkä sijoitukset ole likvidejä.
Esimerkiksi metsärahastoilla on määrätyt merkitsemis- ja lunastuspäivänsä sekä kalliit hallinnointikulut. Nyt metsään voisi sijoittaa osakkeella, jonka voi myydä milloin tahansa pois. Vastaavaa metsäyhtiötä ei löydy Euroopan pörsseistä.
”Kyllähän nämä ovat olleet hieman tällaisia metsäalan sekatavarakauppoja.”
Mitä tulee taas UPM:n vaneriliiketoiminnan eriyttämiseen ja Wisa Groupin listautumiseen, Viljakaisen mielestä tämä tuskin tulee herättämään vastaavaa kiinnostusta pörssissä.
Viljakainen spekuloi, että vaneriliiketoiminnan eriyttäminen voi toimia UPM:lle eräänlaisena kokeiluna. Kokeilun onnistuminen voisi avata ovia tuleviin yritysjärjestelyihin.
"Kyse on niin pienestä liiketoiminnasta, että sillä ei ole UPM:n osakkeen kokonaiskuvan kannalta suurta merkitystä. Itselleni herää ajatus, että yhtiö koeponnistaa tällä spin-off-mallia, jota voitaisiin myöhemmin hyödyntää myös energia- ja mahdollisesti muissa liiketoiminnoissa."
”UPM:n osakkeen kannalta paljon merkittävämpää olisi energialiiketoiminnan eriyttäminen omaksi yhtiökseen.”
Viljakaisen mukaan UPM:n ja Sappin yhteisyrityksellä sopeudutaan kutistuviin paperimarkkinoihin. Yritysten ei kannata kilpailla yhä pienenevistä markkinoista.
Suurten metsäyhtiöiden ongelmana on ollut niiden hyvin laaja tuoteportfolio. Sijoittajat yleensä suosivat sijoituksia selkeästi erillisiin liiketoimintoihin.
”Kyllähän nämä ovat olleet hieman tällaisia metsäalan sekatavarakauppoja.”
Viljakainen uskoo, että uusia yritysjärjestelyjä tullaan näkemään jatkossakin, koska toimintaympäristö muuttuu ja sen näkymät ovat pysyvästi haastavat. Osa yrityksistä tulee luultavasti selkeyttämään liiketoimintojen kirjoa entisestään.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
