Huonosti suunniteltu ennallistamishanke voi aiheuttaa vakavan terveysuhan, selviää tutkimuksesta
Tutkimuksen mukaan tartuntatautien riskiä voi vähentää esimerkiksi ripustamalla metsään pönttöjä pöllöille.
Metsämyyrät kantavat myyräkuumevirusta, joka voi aiheuttaa ihmiselle vakavan taudin. Kuva: Jaana KankaanpääLuonnon ennallistaminen voi kasvattaa eläinten levittämien tautien riskiä. Tämä selviää Nature Ecology & Evolution ‑lehdessä julkaistusta Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkijat selvittivät, miten ennallistaminen vaikuttaa tartuntatautien leviämiseen. Lopputulema oli, että ennallistaminen voi kasvattaa eläimestä ihmiseen leviävien tautien riskiä tilapäisesti.
Syynä on se, että toivotut lajit eivät välttämättä palaa alueelle heti ennallistamisen jälkeen. Sillä välin tartuntatauteja levittävät eläimet voivat levitä ja lisääntyä, mikä kasvattaa ihmisten sairastumisriskiä.
Tutkimusta johtaneen Helsingin yliopiston professorin Frauke Ecken mukaan näin voi käydä esimerkiksi vanhoissa metsissä. Puiden poistaminen voi horjuttaa monilajisten nisäkäsyhdyskuntien tasapainoa niin, että jäljelle jää vain muutamia lajeja.
”Jos vanhaa metsää pyritään ennallistamaan, joidenkin lajien paluu voi viedä jopa sata vuotta. Tänä aikana alueen saattavat vallata metsämyyrät, joiden kantama myyräkuumevirus voi aiheuttaa ihmiselle vakavankin taudin.”
Yhtenä toimenpiteenä metsään voidaan ripustaa pönttöjä pöllöjen määrän lisäämiseksi.
”Saalistajia houkuttelevilla rakenteilla voimme hillitä metsämyyrän ja muiden tartuntoja levittävien lajien runsastumista, kunnes luonnollinen tasapaino palautuu.”
”Tärkein viesti on, että mahdolliset tautiriskit tulisi huomioida jo ennallistamistoimia suunniteltaessa.”
Zoonoosi on eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti, jonka aiheuttaja voi olla esimerkiksi bakteeri, virus, loinen tai prioni.
Myyräkuumeen lisäksi niitä ovat muun muassa borrelioosi, rabies, lintuinfluenssa ja jänisrutto.
Tutkijat kehottavat viranomaisia ja päättäjiä perehtymään eläinten levittämien tautien riskiin ennallistamisessa. Tutkimus on osa EU:n Beprep-hanketta. Uusimmat tiedot on koottu englanninkieliseen politiikkasuositukseen.
”Sen tärkein viesti on, että mahdolliset tautiriskit tulisi huomioida jo ennallistamistoimia suunniteltaessa. Näin voidaan vähentää toimiin liittyvää tautiriskiä”, Ecke toteaa.
Tutkimus painottaa ilmastonmuutoksen huomioimisen tärkeyttä ennallistamishankkeissa, sillä elinympäristöjen olosuhteet voivat olla täysin erilaiset 50 vuoden päästä.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa ja pysäyttää luontokato. EU-maiden on ennallistettava vähintään 30 prosenttia huonokuntoisista luontotyypeistä vuoteen 2030 mennessä.
Suomella on elokuuhun 2026 asti aikaa valmistella oma ennallistamissuunnitelmansa esitettäväksi EU-komissiolle.
Tutkimus: Adaptive ecosystem restoration to mitigate zoonotic risks
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
